perjantai 29. tammikuuta 2016

Tyynyjä/Padjad


Oli minulla kerran harmaa pusero. Tein värikokeiluja ja tunnustelin harmaata eli itselleni vierasta väriä ihoa vasten. Käytin pari kertaa. Ei toiminut.

Oli kord üks hall džemper. Tegin endale harjumatute värvidega katseid ja proovisin õppida halli kasutama. Kandsin paar korda. Ei toiminud.


Lanka oli miellyttävää merinoa, josta en raaskinut luopua ja pusero esiintyy nyt pikkutyynyn muodossa.

Tegemist oli mõnusa meriinovillasega, millest ei raatsinud loobuda ja nüüd ta jätkabki olelust padjakese kujul.


Lankaa jäi toistakin tyynyä varten. Päätin sen virkata, näin saa enemmän jämälankoja kulumaan. Painoa tulikin kiitettävät 305 grammaa. Toista puolta hallitsee punainen

Lõnga piisas teiselegi padjale. Selle otsustasin heegeldada, kuna niiviisi saan lõngajääke rohkem ära kasutada. Kaalubki teine meeldivalt 305 grammi. Ühel poolel on põhivärv punane


ja toista harmaa. Jos haluaa oikein kunnolla silmiä siristellä, voi sen laittaa jopa tuolinpäällisen kaveriksi.

ja teisel poolel hall. See kooslus paneb küll silmi kissitama, aga siin ta nüüd on toolikatte seltsis.


Näistä kuvista voin sanoa, että minun lempiväriskaala on ollut joskus juuri sellainen. Siksi on kertynyt paljon jämälankoja.
Värivalikoimaa olen onneksi pystynyt viime vuosina laajentamaan, mieltymykset kohdistyvat nykyisin vihreän ja turkoosin ohella jopa oranssiin ja keltaiseen.
Talven värit ovat tänä vuonna sisustuksessani kuitenkin ne haalistuneet punaharmaat.
Kohta on kevät ja oranssi saa tulla!

Nende piltide põhjal võin tunnistada, et minu lemmikvärvide skaala on olnud just selline. Sellepärast on tekkinud ka palju lõngajääke.
Olen aastate jooksul suutnud õnneks värvivalikut laiendada. Rohelise ja türkiisi kõrval olen õppinud kasutama oranži ja isegi kollast.
Sel talvel lepin tuhmide punahallide toonidega. Varsti on kevad ja tere tulemast oranž!

lauantai 23. tammikuuta 2016

Työn alla/Pooleli

Olen katsonut kateellisena blogeja, joissa esitetään valmistuneita neuletakkeja. Toiset ovat ehtineet sellaisen jopa aloittaa ja saada valmiiksikin tammikuun aikana.
Olen nimittäin luvannut itselleni, etten aloita yhtään uutta neuletta ennen kuin joku keskeneräinen käsityö on valmis. Alkuvuosi on ollut aika kiireellinen ja ne keskeneräisetkään eivät ole edistyneet. Koko ajan on raksuttanut päässä, että voi miten haluaisin päästä jo neuletakin kimppuun!
Vihdoin sain selätettyä sytomyssyn. Näinkin yksinkertaiseen työhön tarvitsin ainakin.kolme iltaa.

Olen tundnud suurt kadedust, kui blogides on näidatud värskelt valminud kampsuneid. Mõned on jõudnud  sel aastal alustatud töö juba valmiski saada.
Mina andsin nimelt endale lubaduse, et uut kampsunit ei tohi alustada enne, kui mõni poolik käsitöö valmis on. Aasta algus on olnud kiirevõitu ja pole jõudnud neid pooleliolevaid kätte võtta. Peas  on aga kogu aeg tiksunud, et oh kui pääseks juba kampsuni kallale!
Lõpuks sain hakkama ühe nn. tsütomütsiga (onkoloogiaosakonnale). Nii lihtsa töö peale kulus vähemalt kolm õhtut.


Ensimmäinen kokeilu epäonnistui - lässähtävän löysä tulos. En ole ennen neulonut pipoa bambulangasta enkä osannut arvioida silmukkamäärää. Ihan toimiva siitä sitten toisella kierroksella tulikin.  Kuvio on jostain saksalaisesta kuviomallilehdestä, oikein kiva neuloa.

Esimene katse ebaõnnestus täielikult - tulemus oli nagu laialivalguv pannkook. Pole bambuselõngast varem mütse kudunud ja läksin silmade arvestamisega metsa. Teise katsega jäin päris rahule. Muster on ühest saksakeelsest mustriajakirjast, lihtne ja kena.


Kauluri on kesken. Pidän mallista ja langasta, mutta toteutus on etanamaisen hidas, hyvä jos ensi talveksi valmistuu.

Kaelasoojendaja ei edene. Muster meeldib ja lõng ka, aga millegipärast hirmus aeglane töö, hea kui tulevaks talveks.


Virkkaustyö: se on kohta valmis!

Heegeldus on varsti valmis!


Toinen virkkaus, työnimellä "ei mitään paineita". Ikuisuusprojekti, niitähän meillä jokaisella on!

Teine heegeltöö on nimega "ei mingit kiiret". Kauge tuleviku projekt, selliseid on ju ka meil kõigil!


Ja nyt se neuletakki! Eilen palkitsin itseni luvalla aloittaa tämä uusi. Malli on kaunis ja lanka ihana. Vielä näyttää lupavalta. Kun ei pysty  mittaamaan eikä arvioimaan silmukkamäärän sopivuutta, on liian aikaista ottaa stressiä.

Ja nüüd see kampsun. Eile premeerisin end loaga alustada uus töö. Mudel on ilus ja lõng mõnus. Algus on paljutõotav. Mõõta pole veel midagi, silmade sobivust pole võimalik näha, nii et stressivaba värk. Veel.

lauantai 16. tammikuuta 2016

Every hardship has an end...


Opiskelijapoikani harrastaa musiikkia, soittaa kitaraa, tekee ja sanoittaa itse kappaleitaan.
 Sain ajatuksen neuloa hänelle kaulaliina, johon on kirjoitettu hänen omia lauluntekstejään. Kirjaimet olisi voinut tietenkin silmukoita jäljitellen kuvioida jälkeenpäin, mutta minulle mielenkiintoisempi ja varmaan siistimpikin tapa oli toteuttaa ne neuloen.

Minu üliõpilasest poeg tegeleb muusikaga, mängib kitarri, teeb ise viisid ja sõnad.
Mul tekkis mõte kududa talle sall, millesse oleks sisse kootud tema enda laulude sõnu. Teksti oleks võinud muidugi hiljem sallile peale tikkida, aga minu jaoks oli huvitavam kududa sõnad sisse ja ilmselt ka töö jälg oli nõnda parem.



Aloin suunnittelemaan. Aika paljon oli pähkäilyä  ja monta variaatiota tuli tehtyä. Kirjaimet löytyivät Pinterestia selailemalla, vaihtoehtoja oli monia. Piirsin niitä ruutupaperille, laskin ruutuja, sommittelin, mittailin...
Helpoin tapa tuntui olevan neuloa kaksi yhtä pitkää kaitaletta, toinen olisi päällispuoli, johon tulisi teksti ja toinen alapuoli, jossa voisi olla myöskin jotain kuviota. Siinä vaiheessa en vielä tiennyt, miten tulen ne yhdistämään. Sen tein kaiken lopuksi virkkaamalla kaitaleet sivuista yhteen.

Hakkasin kavandama. Tegin palju jooniseid ja erinevaid variante mustri paigutamiseks. Tähed leidsin Pinterestist, valik on seal suur. Joonistasin neid paberile, lugesin ruute, arvutasin, mõõtsin...
Tundus lihtsam kududa kaks pikka salli, millest üks oleks pealmine pool tekstiga ja teine alumine pool, kuhu võiks ka  midagi sisse kududa. Siis ma veel ei teadnud, kuidas need kaks riba ühendada, aga lõpuks heegeldasin nad lihtsalt servadest kokku.





Sopivien tekstien valitseminen ei ollut ollenkaan helppo. Nuori mies on yhteiskuntakriittinen pasifisti ja laulujen sanat ovat enimmäkseen sen mukaisia, hyvin kriittisia ja surullisiakin. Eihän sellaisia voi laittaa kaulaa lämmittämään, pitää olla jotain positiivista! Tiesin, että hän on laittanut kappaleitaan Mikseriin, sieltä sitten niitä luin ja löysin lopulta mielestäni kuitenkin aika hyviä ajatuksia.

Sobivaid tekste polnud üldsegi kerge leida. Noormees on ühiskonnakriitiline patsifist ja tema laulude sõnad on enamjaolt kriitilised ja kurvadki. Selliseid ma muidugi ei tahtunud, kaela ümber peab ikka midagi positiivselt soojendavat olema! Veerisin sõrmega järge ajades miljon korda ta laulusõnu läbi, no lõpuks leidsin enda arust täitsa häid mõtteid.



Olisi ollut liian tylsä neuloa  alapuoli yksivärisenä, kitarakuvioihin sain myös apua Pinterestista. Kokonaisuus saattaa olla levoton, liikaa kaikkea, mutta minä alankin helposti rönsyilemään.
Tumma lanka on Roosa nauhan villalankaa (villa ja polyamidi), todella hyvää neuloa, ja valkoinen on Novitan Pikkusisko. Yhdessä kaistaleessa on 72 silmukkaa ja puikkokoko oli 3.

Poika oli lahjasta todella iloisesti yllättynyt. Kyllä  tekee hyvää hypätä välillä varjoni yli!

Alumise poole kudumine ühevärvilisena ei tulnud kõne alla, minule liiga igav viis. Leidsin Pinterestist teemaga sobivaid pildikesi. Tean, et tulemus on üsna rahutu, kõike on palju, aga ma kipungi kergesti üle pakkuma.
Tumehall lõng soome oma, Roosa nauha-villane, natuke polüamiidi hulgas ja valge on villane Novita Pikkusisko. Ühes ribas on 72 silma ja vardad olid nr 3.

Pojal oli kingituse üle tõeliselt hea meel. Vahel tasub ikka üle oma varju hüpata!


perjantai 8. tammikuuta 2016

Gracias, Cuba!


Kuuban omatoimimatka on takana, mutta värikkäät matkamuistot pyörivät päässä edelleen. Aurinkoa ja lämpöä tietenkin, mutta myös tarttuvaa iloisuutta, ystävällisyyttä, paljon elävää musiikkia ja kiehtovaa arkkitehtuuria.
Vajaa parissa viikossa näimme maasta vain vilauksen. Kuljimme reitillä Havanna 3 pv - Trinidad 4 pv - Playa Larga 2 pv - Havanna 2 pv. Matkalla olimme mieheni kanssa kahdestaan.
Viisi päivää Havannassa ei tuntunut ollenkaan pitkältä. Kaupunki on sen verran moniilmeinen, että samojenkin katujen tallustelu tuntui aina uutena. Havanna on kuin kristalli, josta pölyt on pyyhkimättä eikä liian tiukalla asenteella kannata ylipäänsä Kuubaan matkustaa.
Me yövyimme ainoastaan kotimajoituksissa, casoissa, yhteensä viidessä erilaisessa. Ensimmäinen ja viimeinen oli etukäteen netin kautta varattu ja kaikki muut järjestyivät helposti paikan päällä, koska Kuubassa asioiden on taipumus järjestyä. Siitä huolehtivat avuliaat kuubalaiset, yleensä isäntäperhe.

Reis Kuubasse koos abikaasaga on seljataga, aga värvikad meenutused keerlevad endiselt peas. Saime muidugi küllaga päikest ja soojust, aga  lisaks ka nakatavat rõõmsameelsust, sõbralikkust, elavat muusikat ja võluvat arhitektuuri.
Vähem kui kahe nädalaga jõudsime  sellest maast näha muidugi vaid väikse osa. Seadsime oma marsruudi nõnda: Havanna 3 pv - Trinidad 4 pv - Playa Larga 2pv - Havanna 2 pv.
Kokku olime Havannas 5 päeva, ega see tundunud üldse pikana. Pealinn on niivõrd mitmepalgeline, et iga nurga tagant leiad midagi uut. Minu jaoks oli Havanna nagu kristall, millelt tolm on pühkimata. Liiga nõudlikel inimestel ei tasu Kuubasse minnagi.
Mõned ütlevad, et Kuuba on nagu Nõukogude Liit 80-ndatel aastatel. Mul sellist tunnet ei tulnud. Poeriiulid, jah, räägivad tühjusest, vanad Ladad ja Mossed, jah, neid näeb kõikjal, aga inimesed on täiesti erinevad. Nõukogude Liit oli hall ja Kuuba on värviküllas.
Me ööbisime ainult kodudes, casades, ühtekokku viies erinevas. Esimene ja viimane oli meil varem interneti kaudu broneeritud, ülejäänud leidsime kohapeal pererahva soovitusel. Kuubas on nimelt nii abivalmid inimesed, et lageda taeva alla sind ei jäeta.



Vanhassa kaupungissa on sekä upeita palatsimaisia rakennuksia, tämä tässä katedraali, että totaalisen korjauksen tarpeessa olevia, kuten edellisestä kuvasta näkyy.

Vanalinnas on uhkeid lossitaolisi ehitisi nagu näiteks see katedraal, aga ka täielikku remonti vajavaid: eelmisel fotol oleval ehitisel on ainult sein püsti ja selliseidki nägi palju.





Itse asustelimme lyhyen kävelymatkan päässä vanhan kaupungin nähtävyyksistä, tätä katua tuli kuljeskeltua päivittäin.
Meie elasime kesklinna serval, mõne minuti tee kaugusel vaatamisväärsustest. See tänav viis meie ööbimiskohta.





Kahtena viimeisenä päivänä majoituimme Habana Centrossa, jossa aito arki näkyy vielä paremmin kuin vanhan kaupungin muurien piilossa.
Kahel viimasel päeval elasime Habana Centros, kus ehe argielu on veel paremini näha kui vanalinna müüride taga.


Kirjasto. Tässä kaikki kokoelma.
Raamatukogu. Just nii suur.


Koululuokka.
Üks klass.



Ruokakauppa. Litran rommipullon hinta oli 7 euron paikkeilla. Se olikin melkein ainoa tuote, josta ei missään ollut puutetta.
Toidupood. Liiter rummi maksis 7 euro ringis ja see oli vast ainuke toode, millest kuskil puudust polnud.



Lisää ruokaa.
Veel toiduaineid.


Taidemuseo Arte Cubano - valtava upea kokoelma!

Kunstimuuseum Arte Cubano - väga rikkalik kollektsioon!




Rommimuseo Museo de Ron.
Rummimuuseum Museo de Ron.


Nokkela tapa kuljettaa patjaa: takapenkille tarvitaan kylläkin kaksi pitkäkätistä henkilöä, jotta tavara pysyisi paikallaan.
Nupukas viis madratsi transportimiseks: kinni siduda pole vaja, piisab, et taga istub kaks pikakäelist kinni hoidmas. 





Trinidadiin ei voi olla rakastumatta. Kaupunki on Unescon maailmanperintökohde.

Trinidadi ei või olla armumata. Linn on ka Unesco kultuuripärandi kaitse all.



Turistit kerääntyvät iltaisin keskusaukiolle elävää musiikkia kuuntelemaan ja auringonlaskua ihailemaan. Kohta pimenee ja ruokapaikat täyttyvät ihmisistä.

Õhtuti kogunevad turistid keskväljakule elavat muusikat kuulama ja päikeseloojangut imetlema. Peagi läheb pimedaks ja kohvikud-restoranid täituvad külalistega.






Trinidadissa saimme nauttia parhaasta majoituksesta, joka löytyi ihan sattumalta. Havannan kodin emäntä suositteli tuttuaan Trinidadissa, jolla oli jo täyttä ja joka sitten suositteli tätä paikkaa. Niin miellyttäviä, ystävällisiä ja ennen kaikkea aitoja ihmisiä, joiden kanssa heti synkkää, tapaa harvoin.
Nyt on ihan mainostauko paikallaan:
Hostal Yahima y Ariel, Lino Perez No.201, Trinidad, e-mail:ariel.dominguez(at)nauta.cu
Kaunis sisäpiha oli ruokailutilana, kauempana vievät portaat terrassille. Huone ja suihkutila oli siisti ja viihtyisä. Koko aamupalaa en muistanut kuvata, mutta kaikissa kotimajoituspaikoissa (casa particulares) se alkaa hedelmälautasella. Sen jälkeen tulee munakas, sämpylät, mehu ja kahvi. Pientä vaihtelevuutta tietenkin on ja toivomuksia saa esittää. Täällä Yahima tarjosi myös älyttömän hyvää maustamatonta jugurttia. Aamupalan hinta on yleensä 4-5 euroa.
Kotieläimiäkin löytyi. Papukaija Tina tykkäsi rapsutuksesta eivätkä kilpikonnat silittelyä vastustaneet. Niistä oli Yahimalla huolta, kun sotkivat paikkoja, mutta kun setänsä oli ne lahjaksi antanut, niin ei voinut tietenkään kieltäytyä.

Trinidadis oli meil kogu reisi parim ööbimiskoht. Leidsime selle üsna juhuslikult: meie Havanna perenaine soovitas üht tuttavat Trinidadis, kellel õnneks olid kõik kohad täis ja tema omakorda soovitas siis seda kohta. Nii meeldivaid, ausaid ja sõbralikke inimesi, kellega kohe oled samal lainel, kohtab harva.
Nüüd teen reklaamipausi:
Hostal Yahima y Ariel, Lino Perez No.201, Trinidad, e-mail:ariel.dominguez(at)nauta.cu
Sõime hommikust kaunis siseõues. Kaugemal on näha trepp terrassile. Tuba koos pesuruumiga oli puhas ja hubane. Mul ei olnud meeles teha hommikusöögist rohkem pilte, aga kõigis kodumajutuskohtades (casas particulares) algab see puuviljadega. Seejärel tuuakse omlett, kuklid, kohv ja toormahl. Väikesi variatsioone muidugi on ja oma soove saab ka esitada. Yahima pakkus alati ka tõeliselt head maitsestamata jogurit. Hommikusöögi hinnad kõiguvad tavaliselt 4-5 euro vahel.
Koduloomi oli ka. Papagoi Tina nautis sügamist ja ega kilpkonnad ka hellitusi tõrjunud. Nende peale pidi Yahima küll korduvalt pahandama, elukad ei osanud puhtust pidada. Onu oli nad kingituseks toonud, tagasi lükata ju ei saanud.



Toinen majoituspaikka, jossa ei ollut mitään valittamista, löytyi Playa Largalta. Tällä kertaa siitä huolehti Yahima eli edellisen paikan emäntä.
Sellaisessa turkoosinvärisessä mökissä asustelimme, pieni terrassikin kuului hintaan. Hinta muuten oli keskiverto kotimajoitushinta eli 25 euroa huone.
Tässä paikassa häärii kaksi ihanaa naista, jotka tarjosivat myös illallista. Aamulla kysyttiin iltapalatoiveita, mieheni tilasi hummerin 12 euron hintaan ja minä kalaa 10 euroa. Yllätys oli suuri kun samaan pakettiin kuului myös keitto, salaatti ja kakkupala, kaikki tietenkin rakkaudella laitettu ja hyvin maukasta. Näki, että rouvat olivat ylpeitä kokkaustaidoistaan!
Tämä paikka oli www.casafrankcuba.com, sijaitsee rantakohteessa Playa Largalla, siitä myös seuraava kuva.

Teise suurepärase ööbimiskoha leidsime Playa Largal. Selle korraldas meile Yahima ehk eelmise majutuskoha perenaine.
Elasime selle türkiissinises majakeses, ees on väike terrass kahe kiiktooliga. Hind on sellisel kodumajutusel keskmiselt 25 eurot öö.
Selles majapidamises askeldas kaks tubli naist, kes pakkusid ka õhtusöögivõimaluse. Hommikul küsiti meie soovid, mees tellis 12 eurose homaariprae ja mina kala 10 euro eest. Üllatus oli suur, kui hinna sisse kuulus ka supp, salat ja koogitükk, kõik muidugi väga maitsvad ja hoole ja armastusega valmistatud. Oli näha, et naised on uhked oma kokakunsti üle ja oligi põhjust! 
Selle koha aadress on www.casafrankcuba.com ja asub väikses rannakülas Playa Largal, millest on ka järgmine foto.



Playa Larga on suosittu rantakohde ja vaikka olimme siellä huippusesongin aikana, tilaa oli ruhtinaallisesti.

Playa Larga on populaarne rannapiirkond ja kuigi olime seal puhkustehooajal, rand oli peaaegu tühi.


Tämä ranta löytyi Trinidadin läheltä: Playa Ancón.
See rand on Trinidadi lähedal: Playa Ancón.


Kolmaskin ranta tuli testattua, Havannan lähellä oleva Playas de Este on pitkä-pitkä hiekkarantaalue.
Kaikkia kolmea voin suositella, puhdas vesi, puhdas hiekka!

Veel üks rand sai testitud. See on Havanna lähedal asuv Playas de Este, pikk-pikk liivarand.
Kõigi kolmega jäime rahule, puhas vesi, puhas liiv!






Vielä muutama kuva luontoretkeltä vesiputoukselle banaani- ja kahviviljelmien kautta. Mies kävi uimassakin, minä otin ilmaishoidon pikkukaloilta - näykkivät kaiken turhan pois!
Retken kruunuksi cappucinot runsaan kanelin kera!

Veel mõned fotod loodusretkelt kõrge kose juurde läbi banaani-ja kohvipuusalude. Mees käis ujumaski ja mina tellisin kalakestelt tasuta protseduuri - nokkisid kõige ülearuse ära!
Lõpuks tipphetk: cappucino rohke kaneelikihiga!



Viimeisenä aamuna mies kävi Havannan Malecónin aallonmurtajalla lintuja bongaamassa ja upeita kuvia onnistuikin ottamaan.
Mees käis veel viimasel hommikul Havanna Malecónil linde pildistamas ja sai palju õnnestunud kaadreid.


Minä keräsin lempiasennossani voimia paluuta varten. Arvaattekin, että niitä tarvittiin!

Mina seadsin end lemmikpoosi ja kogusin jõudu tagasitee jaoks. Võite arvata, kui palju seda vaja läks!