torstai 29. toukokuuta 2014

E vissero felici e contenti...


Meillä on juhlittu.
Tyttäreni meni naimisiin ja nuoripari halusi järjestää itsensä näköisen tilaisuuden: tunnelmallisen juhlan kauniissa maisemissa läheisimpien ihmisten ympäröiminä.

Näin me, perheet ja parhaat ystävät, saimme kutsun viettää yhdessä 4 ikimuistoista päivää Italiassa upeassa linnassa ja nauttia yhdessäolosta, auringosta, häävalssista, laulusta ja tanssista sekä maittavista herkuista, viiniä unohdamatta.
 Virolais-suomalainen morsian ja supisuomalainen sulho, kaksikielinen juhla, jossa kenelläkään ei kuulemma ollut kieliongelmia. Jopa morsiamen mummo ja sulhasen ukki keskustelivat sujuvasti maidensa poliittisesta historiasta, kumpikin omalla kielellään ja täydessä yhteisymmärryksessä.

Meil peeti pidu.
Tütar abiellus ja noorpaar tahtis korraldada omanäolise sündmuse: meeleolukas pulmapidu kaunis ümbruses kõige lähedasemate inimeste seltsis.

Nõnda siis said pered ja parimad sõbrad kutse veeta ühiselt 4 unustamatut päeva Itaalias uhkes lossis ja nautida mõnusat seltskonda ja päikselisi päevi, pulmavalssi ja muusikat, veini ja hõrgutisi.

Eestlannast mõrsja ja soomlasest peig, kahekeelne pidu, kus kuuldavasti keegi ei jäänud sõnadega hätta. Kuulsin, kuidas mõrsja vanaema ja peigmehe vanaisa vestlesid sujuvalt oma maade poliitikast, mõlemad omas keeles ja täielikus teineteisemõistmises.



Etu- ja takapiha.
Eest- ja tagantvaade.


Ruusutarha.
Roosiaed.





Paikka: Villa la Zambonina



Yhtenä ohjemanumerona oli opaskierros ja lounas läheisessä Veronan kaupungissa.
Programmi kuulus ka lõunasöök  lähedalasuvas Verona linnas ning tutvumine kesklinnaga giidi saatel.


Menimme Italiaan päivää aikaisemmin ja majoituimme yhden yön Bergamossa mielenkiintoisessa vanhassa linnassa, itse asiassa ylhäisessä yksinäisyydessä, koska sinä iltana ei ollutkaan muita vieraita.
Lendasime Itaaliasse üks päev varem ja veetsime esimese öö Bergamos põnevas vanas kindluses, luksuslikult omas rahus, sest sel õhtul muid külalisi seal polnud.



B&B Castello Presati

Niin, ja mitä tämä otsikko tarkoittaa?
"Ja he elivät onnellisena elämänsä loppuun asti..."

Ah mida selle kirjutise pealkiri tähendab?
"Ja nad elasid õnnelikult elu lõpuni..."

maanantai 12. toukokuuta 2014

Vilai-sukat/Sokid Vilai


Olen aloittanud näiden sukkien neulomisen tammikuun toinen päivä, vuoden ensimmäinen neuletyö. Valmistuivat juuri. Ei se ainakaan mistään intohimosta kerro.
Malli on mielestäni kaunis ja sopivasti keskittymistä vaativa.
Ehkä olen tehnyt samantyyppisiä sukkia jo sen verran, että yllätyksettömyys teki prosessista hieman tylsän, varsinkin kun tiedän, etten raaski niitä kuitenkaan käyttösukkina pitää. En raaski pitää enkä lahjoittaa pois - älytöntä!



Käytin ensimmäistä kertaa sukissa villa-puuvillasekoitelankaa. Onko teillä kokemusta sellaisen käytännöllisyydestä? Ainakin sitä oli mukava neuloa, tiukkakierteistä lankaa, jossa on vähän venyvyyttä eli elastaania.

Hakkasin neid sokke kuduma teisel jaanuaril: aasta esimene kudumistöö. Sain nüüd valmis. Suurest kudumisrõõmust see ilmselt ei räägi.
Muster on minu arust kaunis ja piisavalt keskendumist nõudev. Olen lihtsalt teinud sedasorti sokke varemgi, neis polnud üllatusi ja kogu aeg teadsin, et ega ma neid  kuigi palju kanda ei raatsi (ikkagi omajagu nikerdamist). Ise ei raatsi kanda ja edasi kinkida on ka kahju - täitsa mõtetu!

Kasutasin esimest korda sokkide puhul villa-puuvillalõnga. Kui kellelgi on  kogemust, kui vastupidav selline on, andke kuulda. Kududa oli seda igatahes mõnus, veidi veniv lõng elastaani sisalduse tõttu.

Malli/Muster: Vilai  (Cookie A. Suloisimmat sukat)

Lanka/Lõng: Lana Grossa Meilenweit, Cotton Stretch (45 % Virgin Wool 35 % Cotton 13 % Polyamid 7 % Elastaan)

Puikot/Vardad: 2,5        Menekki/Kulus 81 gr


tiistai 6. toukokuuta 2014

Kurpitsa/Kõrvits


Sellaisia me nyt olemme - Kurpitsa ja minä.
Kun piirsin mallin paperille, en ajatellut paljonkaan sen istuvuutta, tämähän on jokakoon vaate. Kuviosta johtuen siitä tuli epäsymmetrisempi kuin osasin kuvitella ja olkoon näin.
Epäsymmetrinen kaulus on suunniteltu juttu, mutta sitä en etukäteen miettinyt, että reikäneule eli toinen puoli tulee laskeutumaan eri lailla ja on pitempi kuin toinen.
Olenko siis kerrankin muodissa mukana?

Siin me nüüd oleme - Kõrvits ja mina.
Kui nuputasin mudeli kallal ja joonistasin variante paberile, ei vaevanud ma eriti pead, mismoodi see istuma hakkab: lohvakas riie sobib igale suurusele.
Mustrist tingituna tuligi sellest ebasümmeetrilisem kui arvasin. See (kurikuulsate) aukudega pool langeb rohkem kui teine ja tegelikult mulle see isegi meeldib. Ebasümmeetriline kaelaava oli küll ettekavatsetud mõte.
Käin niisiis kordki moega kaasas?



Pusero on neulottu alhaalta ylöspäin, etu-ja takakappale erikseen. Langoista olen kertonut jo aiemmin.

Ehkä voin joku päivä laittaa sen päällekin. Juuri satoi lumihiutaleita, ei siis mitään kiirettä.

Pluus on kootud alt üles kahes tükis. Lõngadest olen juba varem kirjutanud.

Võib-olla panen selle mõnikord selgagi. Kiiret pole, just sadas lumehelbeid.



Malli/Mudel: oma

Lanka/Lõng: Wendy Happy (75 % Bamboo 25 % Nylon)
                    Rosarios4 Popcorn, Popcorn Print (100 % Corn Fibre)

Puikot/Vardad: 3,5                        Menekki/Lõngakulu: 367 gr

Olen viihtynyt aika hyvin täällä Pohjois-Pohjanmaalla, mutta keväisin tulen aina levottomaksi, kun tiedän, kuinka paljon aikaisemmin kevät herää lapsuudenmaisemissani.
Kun äiti luettelee puhelimessa, mikä kaikki jo kukkii: narsissit ja tulppaanit ja kevätesikot, voin minä vain todeta, että joo, tänään on kuusi astetta plussalla ja sinivuokot kukkii meillä.
- Ai jaa, niin, ovat ne kukkineet täälläkin, siitä on kylläkin jo kuukausi...

Toinen kausi, kun voisin olla jossain muualla, on marraskuu, sen pimeys ennen lumen tuloa.
Vielä ei tarvitse onneksi asennoitua siihen, kesä tekee tuloa. Ei kun kevät, täällä pohjoisessa.


Meidän pihalla.

Selline  on pilt õues.


Ne kuvat ovat valitettavasti sisätiloista.

Need pildid on tehtud kahjuks toas.

Kuigi olen  siin Põhjamaal hästi kohanenud, muutun kevaditi alati rahutuks, teades, kui palju varem tuleb kevad minu lapsepõlve mängumaadel.
Kui ema loetleb telefonis, mis kõik juba õitseb: nartsissid ja tulbid ja nurmenukud, siis mina tõden, et nojah, meil on täna kuus kraadi sooja ja sinililled on lahti.
- Ah nii, meil nad kah õitsesid. Sellest on küll juba kuu aega...

Teine selline periood, kui võiksin olla kusagil mujal, on november oma pimedusega enne lumetulekut. Õnneks pole vaja end veel sellega  ärritada, suvi on tulemas. Ah ei, kevad muidugi. Siin Põhjamaal.

perjantai 2. toukokuuta 2014

Räiskyvää ja kasvipitoista


Siitä pitäisi jotain tulla.

LÕÕSKAV JA TAIMNE
Sellest peaks midagi tulema.


Yhteen on sekoitettu maissia ja bambua.
Pääväri on Kurpitsa.                            

Kokku on segatud maisi ja bambust.
Peavärvi nimi on Kõrvits.      

             
Enteileekö se sitä, miltä tulen näyttämään?

Kas see ennustab, mismoodi hakkan välja nägema?


Reikäkuvio muuttaa raidat kummasti vinoraidoiksi.

Labase koe triibud kisuvad augulises mustris kiiva.


Miehenikin kohdisti katseensa tekeleeni. Vakiokysymyksen sijasta: "monesko se sinulla jo on?" kyseli hän nyt: "Miten sä osaat tehdä juuri samankokoisia reikiä? Mittaatko sä ne jotenkin?"
Niin, mitä siihen sanoisi.

Minu mees viskas  ka mu tööle korraks pilgu peale. Tavaliselt esitab ta ohates sama küsimuse: "mitmes see sul juba on?", aga täna oli huvi suurem: "Kuidas sa oskad  täpselt samasuuruseid auke teha? Kas sa mõõdad neid kuidagi?"
No mis sa selle peale kostad?



Jos projektini onnistuu, laitan kuvia.
Jos ei, niin... voin minä sen purkulankakasankin kuvata.

Kui midagi välja tuleb, näitan pilte.
Kui ei, siis... võin ma ju ülesharutatud lõngahunnikust ka pildi teha.