Mitä tästä sanoisi?
Raitojen sekasotku tai hallittu kaaos?
Idea lähti sellaisesta kuvasta:
Minä en osaa pitää villalankatoppeja, niinpä päätin tehdä hihatkin. Sitten tuumin, että napitettava takki olisikin käytännöllisempi. Toisaalta, mitä jos laittaisin vetoketjun, ihan vaihtelun vuoksi?
Olen tehnyt aikaisemmin ehkä 2-3 vetoketjullista neuletakkia ja ymmärrän kyllä, miksi niitä näkee niin vähän. Joustava neulos ja tiukka vetoketju ei ole kovin helppo yhdistelmä, reuna lähtee helposti aaltoilemaan.
Neuloin takin etureunat i-cord periaatteella, näin reuna kääntyy vähän sisäänpäin. Vetoketjun kiinnitin käsin ompelemalla ja ompelin vielä nurjalla puolella vetoketjun reunan kiinni neulokseen. Nurjalla puolella voisi vetoketjun ehkä piilottaa sopivalla nauhalla: kun takkia pitää auki, tuokin puoli voi välillä näkyä, mutta minun silmää se ei häiritse.
Koska tulos on minun makuuni hiukan levoton, selailin vertailun vuoksi muita Noron malleja.
Niin, pitäisikö liukuvärjätyn langan raitojen asettua symmetrisesti takkien etukappaleissa, hihoissa, sukissa
tai annetaanko värien asettua sattumanvaraisesti ihan kuin lankojen itse päättää?
Mitä mieltä olette?
Malli: Hourglass Top, Noro Knitting Magazine spring/summer 2013 + oma sovellus
Lanka: Noro Flower Bed (35% silk 35% mohair 30% wool)
Puikot: 3,0 Menekki 290 gr
LIIVAKELL
Mida ma selle kampsuni kohta ütleksin?
On see nüüd triipude segapuder või kontrolli all olev kaos?
Sain idee Noro-ajakirja ühelt pildilt, kus esitleti liivakella kujulist toppi. Mina ei oska kanda villaseid riideid, mil pole varrukaid, niisiis otsustasin teha varrukadki. Siis tuli mõte, et teeks eest nööbitava, see on praktilisem. Aga miks mitte teha lukuga, vahelduse mõttes?
Olen teinud oma elus vist 2-3 lukuga kampsunit ja saan aru küll, miks neid nii vähe näeb. Kudumi veniv pind ja venimatu tõmblukk pole just kõige lihtsam kooslus.
Kudusin esitükkide servad i-cord põhimõttel, nii need keeravad veidi sissepoole ja serv paistab ühtlasem. Luku õmblesin külge käsitsi tavalise niidiga ja lõpuks ka pahemalt poolt selle servad väikeste pistetega kinni. Luku võiks pahemalt poolt peita näiteks sobiva paelaga, kampsun on vahepeal eest lahti ja pahem pool võib näha olla, aga mind tulemus ei häiri, lasen olla sellisena.
Kuna värvidemängust tuli veidi rahutu, lehitsesin võrdluse mõttes muid Noro mudeleid.
Jah tõepoolest, kas sujuva üleminekuga värvid tuleks kududa nii, et need asetuvad esitükkidel, varrukatel või kasvõi sokkides korrapäraselt või anda lõngadel ise "otsustada" ?
Mida arvate?