Vuoden tärkein päivä/Aasta tähtsaim päev

Suomalaisessa ja virolaisessa tapakulttuurissa on ainakin yksi suuri ero: syntymäpäivien vietto.
Kävin hiihtolomaviikolla pikaisesti äitini luona Virossa. Sattui sopivasti, että äidillä oli silloin juuri syntymäpäivä. Ei mitkä täydet kympit, mutta hänen iässä on jokainen syntymäpäivä juhlinnan arvoinen.
Vaikka äiti väitti, ettei aio juhlistaa merkkipäivää mitenkään, huomasin, kuinka se oli jatkuvasti hänen ajatuksissaan pohdiskeluineen, mitä laittaisi pöytään ja mitä pitäisi hankkia vielä kaupasta.
Uskaltaisin väittää, että monilla virolaisilla syntymäpäivä on vuoden tärkein päivä. Numeroluvulla ei ole niinkään väliä, juhlaan on joka tapauksessa aihetta. Tasavuodet ovat oma lukunsa. Vaikka sanoisit vaatimattomasti, että pidät tänä vuonna matalampaa profiilia, ystävät ja sukulaiset tokaisevat: "Ei se mitään, tulemme joka tapauksessa käymään!"
Myös työpaikalla on kohteliasta juhlia syntymäpäivää. On hyvä tapa, että syntymäpäiväsankari tarjoaa työkavereille kakun tai piirakan (eikä aina edes pääse yhtä helpolla), joka syödään yhdessä ruokatunnilla tai työpäivän päätteeksi.
Pyöreitä vuosia juhlitaan näyttävämmin. Jo nelikymppisiä saatetaan viettää vuokratiloineen ja ohjelmanumeroineen. Nuoret juhlivat synttäreitä, aikuiset juhlivat ja varttuneet juhlivat. Miehet tosiaan vähemmän kuin naiset.

Soome ja Eesti kombestikus on üks suur erinevus: sünnipäevade tähistamine.
Tegin mõned päevad tagasi kiirvisiidi ema juurde Eestisse. Emal sattus olema sobivasti just siis sünnipäev. Mitte küll juubel, aga tema eas on igasugune sünnipäev tähistamist väärt. Ema väitis, et ta ei hakka sünnipäeva pidama, aga endal olid mõtted kogu aeg selle juures, mida lauale panna ja mida peaks veel juurde varuma, kui nüüd keegi peaks juhuslikult tulema ;-)
Julgeksin väita, et paljudele eestlastele on sünnipäev üks aasta tähtsam päev. Pole tähtis, kas see on juubel või mitte, sõbrad ja sugulased hakkavad mingil ajal vihjama, et sul ju varsti sünnipäev tulemas ja me astume siis läbi! Vastu väita pole mõtet, see oleks lihtsalt ebaviisakas.
Omal ajal peeti sünnipäevi ka töökohal ja ma arvan, et see komme on endiselt au sees. Mõni pääses lihtsamalt tordi või koogiga kostitades, aga mõnel pool sellest ei piisanud, pidi olema ikka korralik laud.
Sünnipäevi tähistavad kõik: lapsed ja noored, täiskasvanud ja vanurid ja aastanumbril pole nii väga tähtsust. Neljakümnesedki võivad panna püsti suure peo renditud saali ja mitmekülgse programmiga.
Soomlased hakkavad sünnipäevadele tähelepanu pöörama 50.eluaastal ja seejärel tähistatakse ka ainult ümmargusi sünnipäevi. Kui tähistatakse.

Äitini soitti syntymäpäiväaattona muutaman puhelun, ehkä kolmelle ihmiselle, että tulkaa huomenna kahden maissa käymään. Edellisten vuosien kokemuksista hän tiesi, ettei näin helpolla pääse ja olikin tilannut valmiiksi täytekakun ja voileipäkakun. Koko edellinen päivä kului valmisteluissa, pitäähän olla monipuolista tarjottavaa. Minun tehtäväni oli etsiä valmiiksi juhla-astiat, noin kymmenelle ihmiselle.
Syntymäpäivän aamu alkoi puhelinsoitoilla: kaukaisemmat sukulaiset, vanhat koulukaverit, tutut ja puolitutut halusivat toivottaa onnea. Jokaisen kanssa vaihdettiin ajatuksia vanhenemisesta ja kuulumisista, noin puoli tunti per puhelu.
Juhlahuipennus jäi minulta näkemättä kun piti lähteä paluumatkalle, mutta vieraita oli käynyt sinä päiväna 12. Äiti tosiaan ei ehtinut paljonkaan seurustella, hän kun vastasi edelleen puhelinsoittoihin.
Onnittelusoitot jatkuivat seuraavana päivänä, vieraitakin riitti vielä kahdelle seuraavalle. Talo oli täynnä kukkia ja lahjoja - kaikki meni hyvin tuttuun tapaan vuosien kaavan mukaan.

Ema helistas oma sünnipäeva eelõhtul mõne kõne, umbes kolmele inimesele ja mainis, et tulge homme kella kahe ajal läbi. Muidugi ta teadis, et nii lihtsalt ei pääse, vahukooretort ja võileivatort oli tellitud ja köögis käis terve päeva  kibe askeldamine. Minu ülesandeks oli pidulikumad nõud välja otsida, nii umbes kümnele inimesele.
Sünnipäevahommik algas telefonikõnedega. Neid tuli kaugematelt sugulastelt, vanadelt koolikaaslastelt, tuttavatelt ja veidi võõramateltki. Kõigiga vahetati mõtteid vananemise üle ja kuulati teineteise tervisemuresid, umbes pool tundi  kõne kohta.  
Peo kõrgpunkt jäi mul nägemata, kui kiirustasin bussile ja tagasiteele, aga külalisi oli käinud sel päeval 12 inimest. Emal polnud kogu aeg võimalik seltskonnas viibida, tema võttis endiselt vastu telefoniõnnitlusi. Kõnesid tuli veel järgmiselgi päeval ja külalisi piisas kahele järgnevale.
Tuba oli täis lilli ja kingitusi. Kõik läks hästi nagu igal aastal.

Äitini juhlat eivät poikkeaa mitenkään hänen tuttavapiirinsä juhlinnasta. Kaikkien syntymäpäivät huomioidaan. Lisäksi kylän eläkeläisyhdistyksessä juhlitaan joka kuukausi sen kuukauden syntymäpäiviä. Juhlittavat huolehtivat tarjoilusta, muutkin saavat tuoda purtavaa ja on heillä siinä monenlaista ohjelmaa.
Radiossa on joka aamu onnitteluohjelma iäkkäille, johon jokainen voi lähettää omia onnentoivotuksia. Onnitteluja saavat 70- ja 75-vuotiaat ja 80-vuotiaista eteenpäin vuosiluvulla ei ole väliä, kaikkia voi onnitella.

Olen hyvin iloinen, että äidilläni pienessä kotikylässään on vilkas sosiaalinen elämä. Toisaalta en välitä viettää omia syntymäpäiviä mitenkään. Minulle toisi vain turhia paineita se, että muilla olisi syntymäpäivänäni odotuksia. Joskus käymme perheeni kanssa ulkona syömässä. Joskus olen tarjonnut parille ystävälle viikonloppukahvit. Kukaan työkavereista ei tiedä mun syntymäpäivää enkä minä tiedä muiden juhlapäiviä.
Olen varmasti loukannut monia nuoruudenystäviä sillä, etten noteera mitenkään heidän tärkeää päivää. Minä vaan en muista. Muutaman ystäväni kanssa laitamme toisillemme tekstiviestionnitteluja ja muistan ja huomioin tietenkin kaikkein läheisemmät.
Suomessa juhlitaan kyllä iäkkäämpiä ihmisiä, joskus näyttävästikin ison suvun parissa. Kuitenkin, kun lasken syntymäpäiväjuhlat, joissa olen osallistunut viimeisen parikymmenen vuoden aikana, ei tarvita edes kahden käden sormia. Eikä se tarkoita sitä, että tuttavapiirini olisi olematon.
Siinä, ettei juhli syntymäpäiviä, on pieni ongelma. Kuulostaa hassulta, mutta joskus ei tule mieleen, minkä ikäinen olet. Joudut tekemään nopean laskutehtävän, syntymävuodenhan me onneksi muistamme!

Miten teillä vietetään aikuisten syntymäpäiviä?

Samamoodi tähistavad sünnipäevi ema tuttavad ja sõbrad. Peale selle on neil külas iga kuu pensionäride selle kuu sünnipäevapidu. Sünnipäevalapsed teevad välja, teisedki toovad midagi kaasa, on mingisugune programm ja muidugi lauldakse.
Ja on ju veel raadio õnnesoovid igal hommikul!

Olen väga rahul, et emal on oma väikses kodukülas aktiivne seltsielu. Teiselt poolt ma ise ei ei hooli sünnipäevade tähistamisest ja Soomes elades olen selle kombe peaaegu unustanud. Mul tuleks stress sellistest ootustest, et peaksin oma sünnipäeval midagi korraldama. Ükski mu töökaaslane ei tea, millal mu tähtpäev on ja mina ei tea nende omi. Kuigi olen elanud Soomes üle kahekümne aasta, sünnipäevapidudel osalemisi kokku lugedes ei lähe mul kahe käe sõrmi vaja. Ja see ei tähenda, et mul puuduks täielikult tutvusringkond.
Arvatavasti on nii mõnigi mu noorpõlvekaaslane vahel solvunud, et ma tema sünnipäevast välja ei tee, aga ma lihtsalt ei mäleta. Mul pole harjumust  sellist asja jälgida. Mõne siinse sõbraga saadame üksteisele õnnitlussõnumi ja see on kõik. Mõnikord oleme sel puhul käinud perega väljas söömas ja mõnikord olen kutsunud paar sõpra laupäevakohvile.
Selles, et jätad oma sünnipäeva tähele panemata, peitub üks väike probleem. Nii naljakas kui see ka pole, vahel ei tule meelde, kui vana sa oled ja pead kiiresti tegema arvutuse, sest oma sünniaastat sa ikka mäletad!

Kuidas teil täiskasvanute sünnipäevi tähistatakse?