Olen niin innoissani jämälankapeiton neulomisesta, että se vie nyt kaiken huomion. Värejä on helpompi sommitella, kun neuloo kaikkia neljää kaitaletta yhtä aikaa. Jotain väriä saattaa olla kokonainen kerä ja jotain vain pieni nöttönen.
Mistä johtuu, että on myös keskeneräisiä neulomuksia, joihin on ihan kuin piilotettu näkymättömiä jarruja? Vaikka kuinka yrittää, työ junnaa paikallaan.
Esimerkiksi olen neulomassa kesätakkia, jossa 15 cm alustuksen jälkeen täytyi tehdä aukot taskuille. Työssä on noin parisataa silmukkaa. Olen 14 sentissä, neulon vielä muutaman kerroksen, mittaan - edelleen se 14 sentimetriä. Neulon vielä pari riviä: ei mitään kasvua. Siis sentimetrin neulomiseen menee ikuisuus!
Joku toinen työ saattaa luistaa sellaisella vauhdilla, ettei meinaa pysyä perässä.
Näin on käynyt tälle peitolle. Heitän vain väriä sekaan ja kaitaleet venyvät pituuttaan kuin itsestään.
Olen nii vaimustuses lõngajääkidest teki kudumisest, et kogu vaba aeg kulub nüüd sellele. Kui kududa kõiki nelja riba samaaegselt, on värvidega lihtsam mängida. Mõnd värvi on mul terve kera ja mõnda ainult väike tupsuke.
Millest see on tingitud, et mõnedesse pooleliolevatesse kudumitesse on nagu nähtamatud pidurid sisse peidetud? Kood ja kood, aga töö seisab ühel kohal.
Mina koon näiteks üht suvist kampsunit, milles pärast 15 cm kudumist tehakse taskute jaoks augud. Varrastel on paarsada silma. Olen kudunud 14 sentimeetrit, koon veel mõne rea ja mõõdan - ikka 14. Koon siis veel paar rida - sama tulemus. Ühe sentimeetri kudumiseks kulub terve igavik!
Mõni teine töö edeneb jälle nii ladusalt, et jookseb lausa eest ära.
Nii on juhtunud selle tekiga: viskad aga värve sekka ja lained muudkui voogavad!
Kuplivan peiton ilmaisohje löytyy sieltä.
Sealt leidub mullitava teki tasuta õpetus.
Vähitellen sävyt vaalenevad.
Toonid hakkavad heledamaks muutuma.
Luonnossakin kuplii!
Hiljattain näin Keski-Suomessa bussin ikkunasta eriskummallisen luonnonilmiön. Pilvityyppejä on monenlaisia: kumpupilviä, kerrospilviä... Miksi näitä pitäisi sanoa: kuplapilvet, pilvikuplat?
Vahel taevaski mullitab.
Nägin hiljuti bussiaknast seesugust vaatepilti. Pilvi on mitut liiki: rünkpilved, kiudpilved jne. Kuidas neid peaks nimetama: mullipilved, pilvemullid?
Oi miten ihanan näköinen kuplaneule, kerrassaan upeita värejä - ei ihme, että olet innoissasi, tuota on varmasti ihanaa neuloakin! Ja upeita pilviä olet onnistunut vangitsemaan kuviin, eriskummallisen näköisiä tosiaan!
VastaaPoistaOnpa ihana kuplapeitto tulossa :)
VastaaPoistaKuplapeittosi näyttää niin kivalta että piti oikein mennä katsomaan miten niitä kuplia neulotaan. Hauskaa jälkeä, miltähän näyttäisi vaatteessa... Minulla on samanlainen jarruneule menossa. Olen sitä neulonut joka ilta jo monta viikkoa ja aina puuttuu muutama sentti siitä että pääsen hiha-aukkoon asti. Todella ärsyttävää, mutta periksi en anna :-)
VastaaPoistaKuplat ja värien vaihtumiset näyttävät varsin mukaansatempaavilta. Valmiista peitosta tulee varmasti upea! Oma jarruneuleeni on sukkien kärjet. Olen lykännyt kavennusten aloittamista, joten nyt on kolme paria kesken :)
VastaaPoistaSuurien töiden neulominen on joutuisampaa kuin pienien...
VastaaPoistaOnko taivaankannessa joku jarru, kun pilvet pakkaantuivat yhteen?
oi, oi, mitä täällä neulotaankaan!
VastaaPoistaKuplapeitosta tulee niin hauskannäköinen! :D Ehkä kuplien ja niiden värivalintojen kanssa tapahtuu samoin kuin raidallista tehdessä: pakko neuloa vielä seuraavaan väriin ennen kuin lopettaa... ;) Hurjan näköiset pilvet, ihan kuin kangas (tai tikkivanu! :D) olisi vedetty taivaan yli.
VastaaPoista♥vaude miten huippu-kaunista neuletta!
VastaaPoistaAivan mahtava peitto puikoilla. Ehkä tuo raidoitus tekee jotenkin työstä nopeampaa, innokkaasti odottaa, että saa seuraavan värin puikoille. Mahtava pilvikuva!
VastaaPoistaIhania värejä peitossasi!
VastaaPoistaTuttu tunne se, että joskus joku neule ei tunnu ollenkaan edistyvän, vaikka omasta mielestään kuinka sitä tekee. Mutta kyllä nekin ovat aina lopulta valmistuneet ;)