Ingiknits: Hongkong

Teimme edellisen matkamme Hongkongiin kahdeksan vuotta sitten. Silloin vietimme siellä kymmenen päivää, ollessamme varmoja, että tuskin enää näin kauas matkustamme. Kävimme läpi kaikki mahdolliset ja mahdottomat turistikohteet ja teimme patikointiretkiä kaupungin ulkopuolelle.

Onneksi on ollut mahdollisuus tehdä sen jälkeen useita Aasian matkoja ja vierailla joissakin paikoissa jopa toistuvasti.
Tällä kertaa ei ollut tarvetta ahnehtia nähtävyyksiä. Panostimme enemmän Kiinaan ja Guangzhongiin ja otimme muutaman Hongkongin päivän hyvin rennosti. Emme ole shoppailijoita, mutta pidämme pitkistä kävelymatkoista, museoista ja temppeleistä.

Kui kaheksa aastat tagasi käisime mehega Hongkongis, olime kindlad, et nii kaugele me enam ei satu. Veetsime selles linnas kümme päeva ja kammisime läbi kõikvõimalikud ja -võimatud turistikohad, sõitsime isegi linnast maale loodusesse matkama.

Õnneks on elu andnud võimalusi teha mitmeidki Aasia reise ja nii oleme sattunud mõnda kohta lausa teist korda.
Seekord ei olnud vaatamisväärsuste ahmimine eesmärgiks. Rõhusime rohkem meile tundmatule Guangzhoule ja veetsime Hongkongi päevad plaane tegemata ja kella vaatamata. Poodides keerelda me ei jaksa, see-eest proovime käia muuseumites ja templites ja teha pikki jalutuskäike lihtsalt ümbruse värve endasse imedes.

Ensimmäiset, pilviset päivät vietimme Kowloonin eli mantereen puolella. Se on asukastiheydeltään Hongkongin eniten kansoitettu alue. Hotellistamme oli 10 min kävelymatka rantaan.

Veetsime esimesed, need pilvised päevad, Kowloonis ehk siis mandri pool. Sellele territooriumile on mahutatud ära suurem osa Hongkongi seitsmest miljonist elanikust.
Meie hotell oli 10-minuti tee kaugusel rannast.

Vaatimaton hotellimme itse oli vilkkaan pääkadun Nathan Roadin varrella, mutta sisäpihan puolella oli onneksi hyvin hiljaista nukkua. Autoparkki on, joo, hyvin erilainen kuin meillä. En osaa kiinnittää siihen sen kummemmin huomiota, mutta mieheni arvion mukaan missään muualla ei ole esim. yhtä paljon Tesla sähköautoja kuin Hongkongissa.

Meie tagasihoidlik hotell oli lärmaka peatänava Nathan Roadi ääres, aga siseõue pool oligi meeldivalt vaikne ja rahulik magada.
Autopark, nagu näha, on hoopis teistsugune kui meil. Mina ei oska sellele suurt tähelepanu pöörata, aga mehe hinnangul pole ta kusagil mujal näinud näiteks nii palju Tesla elektriautosid kui Hongkongis.

Loppupäivien hotelli Butterfly on Victoria oli vastakkaisella rannalla eli Hongkongin saarella. Saari on liike-elämän ja kaupan keskus, toinen toistaan upeampien pilvenpiirtäjien rykelmä.
Kylmyydestä ei tarvinnut auringonlaskunkaan jälkeen valittaa - kuu paistaa ja lämpötila ei ole photoshopattu, vaan näin lämmintä tosiaan iltakahdeksalta siellä oli.

Viimaste päevade hotell Butterfly on Victoria oli vastasrannal, Hongkongi saarel. Saarele on koondunud äri- ja kaubanduskeskused. Ka kõige uhkemad pilvelõhkujate kompleksid ilutsevad linna sellel poolel.
Jaheduse üle polnud õhtulgi vaja kurta - kuu paistab ja temperatuur on just see, mida tabloo väidab!

Vietimme edellisellä matkalla paljon aikaa temppeleissä, niitä Hongkongissa löytyy. Temppeleiden tuoma värikkyys, siisteys ja rauhallisuus on kuin rentouttava keidas kerrostalojen välissä.
Tällä kertaa ehdimme käymään Wong Tai Sinin temppelissä, joka on yksi kaupungin suurimpia ja suosittumpia, ainakin vierailijoita oli siinä runsain määrin. Tyyli on sekoitus buddhalaisuutta ja kiinan vanhoja uskontoja taolaisuutta ja konfutselaisuutta - kaikki sulassa sovussa.

Eelmisel reisil otsisime üles kõik reisiraamatutes esitletud suuremad templid ja neid Hongkongis piisab! Templite rahu, värvikus ja hoolitsetud ümbrus on alati lõdvestav peatuspaik mitmekümnekorruseliste elumajade vahel.
Seekord käisime Wong Tai Sini templis, mis meil varem märkamata jäi. Tempel on tegelikult üks linna suurimaid ja populaarsemaid. Stiililt on ta usundite segu: budism, taoism ja konfutsiaanlus saavad siin omavahel sõbralikult läbi.

Kun lähdin matkoille, oli täällä pohjoisessa siitepölykausi jo alkanut. En ole onneksi kovin allerginen, mutta joudun kyllä jonkun verran napsimaan antihistamiineja ja jarruttamaan hedelmien syöntiä.
Ulkomaanmatkoilla koen aina saman ilmiön: saan syödä hedelmiä niin paljon kuin haluan! Banaanit eivät kutita kurkkua eikä omenoista tule läiskiä huuliin. Ei ole silmien kirvelyä, aivastelua eikä nenäliinojen tarvetta.

Kui reisile läksime, oli igakevadine õietolmuallergia mind juba kiusamas. Õnneks ma ei ole väga tundlik, aga mõned antihistamiinid peab sel perioodil ikka popsima ja puuviljadega piiri pidama. Välisreisidel tõden alati sama asja: ei mingit allergiat! Söö banaane palju tahes, kurk ei hakka kipitama. Õunad, pirnid ja kõik muu, palun väga, ei mingit nohu ega silmade hõõrumist!

Viimeiseksi yöksi vaihdoimme Lantaun saarelle. Lentoasema on samalla saarella ja meillä oli aikainen lähtö. Nopea kantosiipialus kuljetti puolessa tunnissa perille. Ikkunasta kuvattuina pilvenpiirtäjät ovat kuin taideteoksia!

Viimaseks ööks kolisime Lantau saarele. Sellel saarel asub Hongkongi rahvusvaheline lennuväli ja meil oli hommikul varajane minek. Kiire katamaraan viis poole tunniga kohale. Läbi laevaakna sai pilvelõhkujatest lahedaid pilte.

Rantautuimme Mui Won satamaan. Siitä oli n. 10 min kävelymatka hotellille. Olimme valinneet alueen kahdesta hotellista sen edullisemman ja koimme respassa iloisen yllätyksen, kun meille ilmoitettiin, että huonemme on vaihdettu ilman lisäkuluja suurempaan! Huone oli todella viihtyisä, harmi, että olimme siinä vain yhden yön. Hotelli Seaview Holiday Resort oli melkein tyhjä eli taas hiljainen ja rauhallinen paikka.
Rantaan oli vain muutamia metrejä ovelta, mutta kun mieheni bongasi vedestä meduusoja (paljon!), tyydyin minä vain kävelemään pitkin hiekkaviivaa ja keräämään matkamuistoja.

Maabusime väikeses Mui Wo sadamas, kust oli umbes 10-minutiline jalutuskäik hotellini. Olime valinud piirkonna kahest hotellist odavama ja vastuvõtuaulas ootas meid meeldiv üllatus, kui teatati, et meie tuba on vahetatud ilma lisakuludeta suurema vastu. Ja oligi kena tuba! Kahju, et siin kauem polnud võimalik olla.
Hotell Seaview Holiday Resort oli peaaegu tühi, turismihooaeg ei ole veel alganud ja meile tähendas see taas rahulikku ööund.
Rand oli praktiliselt ukse ees, aga kui mees märkas meres meduusi ja teist ja kolmandat ja kahekümnendat (!), otsustasin piirduda mööda rannaäärt jalutamisega ja merekarpide korjamisega.