maanantai 13. elokuuta 2012

Avartavaa


Kesän mielenkiintoisimman  matkan teimme Etelä-Kiinaan, Chongqingiin. Se on miljoonakaupunki, jossa päivän aikana ei tapaa välttämättä yhtään itsensä (ulkomaalaisen) näköistä ihmistä eikä melkein kukaan puhu englantia. Se on kaupunki, jossa lämpötila on + 30 asteessa, mutta aurinkolaseja ei tarvita.
Vaikka kaikki tärkeä tieto on vain kiinalaisissa merkeissä, pystyimme ostamaan jopa bussi-ja junalippuja ruuhkaisilta asemilta. Ystävällisiä ja avuliaita ihmisiä löytyi kaikkialta!


Ruoka oli monipuolista ja herkullista.


Paikallisen taitelijan Kang Can'in näyttelyssä:


Naapurikaupungissa Chengdussa (Sichuanin puolella) meitä kiinnosti eniten pandojen tutkimuskeskus. Vietimme siellä puoli päivää, alue oli iso, pandakarhuja ehkä n. 15, aikuisia ja pentuja.


Tiedättekö, miksi pandat ovat niin laiskoja? Koska ne syövät melkein yksinomaan bambua (ja melkein taukoamatta - n. 15 kg päivässä), bambussa on hyvin vähän ravintoaineita ja niiden  raukkojen täytyy välttää liikuntaa energian säästämiseksi.


Pikkupanda on äärettömän söpö ja mikä turkki!

Bonsaipuisto:

Neulotaanko Kiinassa? Kyllä-kyllä. Ystävällinen rouva antoi keskuspuiston teemajassa luvan kuvata harrastustaan - puikoilla oli hiha kauniista angoralangasta.


Harmiksemme meillä ei ollut yhteistä kieltä, olisin mielelläni kysellyt monenlaista. Samassa puistossa näin muitakin neulojia. Talvella on ilmeisesti sielläkin villapaidoille käyttöä.

Suve huvitavaima reisi tegime Lõuna-Hiinasse, Chongqingi. See on miljonilinn, kus ei näe välismaalasi ega kuule inglise keelt. Õhusoojus oli +30 kraadi ringis, aga päikeseprille ei läinud vaja.

Kõik meile vajalikud tekstid ja sildid olid vaid hiina tähtedega, aga sellest hoolimata saime hakkama bussi -ja rongipiletite ostmisega. Inimesed olid lihtsalt nii abivalmid ja sõbralikud, et hätta me ei jäänud!

Naaberlinnas Chengdus huvitas meid kõige enam pandakarude uurimiskeskus. See oli suur territoorium, kus veetsime mõnuga pool päeva. Pandad on ääretult laisad ja kas teate, miks? Nad söövad küll meeletutes kogustes bambusevarsi ja lehti (lausa15 kg päevas), aga kuna bambuse toiteväärtus on väga väike, peavad nad vaesekesed säästma energiat.

Loomulikult harrastatakse kudumist ka Hiinas. Linnapargi teemajas lubas sõbralik proua pilti võtta. Ühine keel meil kahjuks puudus, varrastel oli varrukas ilusast angooralõngast. Nägin samas pargis teisigi kudujaid, ilmselt läheb neilgi talvel villakampsuneid vaja.

4 kommenttia:

  1. Mahtava reissu. Tuolaista matkaa et taatusti koskaan unohda. Kiitos kun laitot kuvia reissustanne :)

    VastaaPoista
  2. Varmasti ihana matka! Minä kävin Kiinassa noin 20 vuotta sitten. On tainnut maa muuttua niistä ajoista aikalailla, ainakin kun tuota ravintolakuvaa katselee, ei silloin noin siistiä ollut :)

    VastaaPoista
  3. Matkakertomukset ovat ihania, matka oli varmaan tosi antoisa, olen itse todella tykästynyt Aasiaan.

    VastaaPoista
  4. Kiva lukea ja katsella kuvia Kiinasta. Kun sinne ei ihan jokanaisen reissut suuntaudu, niin pitää harrastaa eksoottisten kohteiden osalta nojatuolimatkailua aina kun voi:)

    VastaaPoista