Satokausi/Saagiaeg

Kävimme eilen metsässä. Haperoita oli pilvin pimein. Ämpärit täyttyivät puolessa tunnissa. Iltapäivällä kotona olikin sitten työläämpä puuhastelua.
Tänä aamuna mies ehdotti, että lähdettäisi taas sienimetsään. "Minkä vuoksi", ihmettelin. "Mielenrauhan," mies sanoi.
Totta, sitä ei ole kiistäminen. Päivä oli lämmin, metsä hurjan kaunis ja sieniä kuin sateella... Mustikat ovat sateiden jälkeen isot kuin herneet ja puolukkakin alkaa olla kypsä.

Käisime eile metsas. Pilvikuid oli hullumoodi. Saime ämbrid poole tunniga täis. Kodus algaski seejärel tüütum töö.
Täna hommikul ütles mees, et võiks jälle seenemetsa minna. Eilsest puhastamisest tüdinuna imestasin:"Millepärast?" "Meelerahu pärast"; ütles mees.
Nii, sellisele argumendile pole midagi vastu öelda. Ilm oli soe, mets lausa võrratu, seeni jälle kui murdu. Mustikad on pärast vihmasid paisunud suureks nagu herned ja pohl on võtnud värvi peale.

Mustikoista puheen ollen täytyy sanoa, että suomalaiset ainakin minun tuttavapiirissäni ovat hyvin ahkeria marjanpoimija. Tunnen monia ihmisiä, jotka kertovat poimineensa 5-6, jopa 10 ämpärillistä mustikkaa eikä suinkaan myyntiin, vaan omaan tarpeeseen. Monet ihmiset sanovat, että syövät päivittäin mustikoita ja  sen kyllä uskon. Ihailtavaa kärsivällisyyttä ja ahkeruutta! Ja että selkä kestää! Itse kun poimin tänä kesänä viitisen litraa, niin olin nii ylpeä itsestäni, että  hehkutin siitä jokaiselle, joka vaan jaksoi kuunella.

Kõrvalmärkusena tahan lisada, et minu silmis on soomlased eriliselt usinad marjakorjajad. Minu tuttavatest suur osa suhtub mustikakorjamisse väga tõsiselt ja kuulen pidevalt, et keegi on saanud 5-6 ja teine lausa 10 ämbritäit mustikaid. Marju ei korjata tõepoolest mitte müügiks, vaid enda tarbeks ja paljud inimesed söövad mustikaid iga päev! Ise kui sain korjatud sel suvel umbes viis liitrit, olin nii uhke, et rääkisin sellest igaühele, kes vähegi kuulata viitsis.

Minkänlainen suhde teillä on variksenmarjaan?
Minä en ennen Suomeen muuttoa edes tiennyt, että sellainen marja on olemassa, vaikka jossain määrin sitä kasvaa Virossakin. En poimi varsinaisesti variksenmarjoja nytkään, mutta tunturivaelluksilla olen tutustunut variksenmarjaan eli kaarnikkaan lähemmin, Lapissahan tämä marja kasvaa isommaksi ja maistuu hyvälle sekä on erinomainen janon lievittäjä. Ja kaarnikkamehu: herkkua!

Kas te seda marja tunnete?
Eestikeelne nimi on kukemari, Soomes see on varesemari-variksenmarja. Enne Soome elama asumist ei teadnud ma sellest marjast midagi, kuigi seda leidub mingil määral ka Eesti metsadest. Siin Oulu metsades kukemarja näeb palju, aga korjatakse teda üsna vähe. Mina olen neist marjadest kõige suuremat mõnu tundnud Lapimaa tundrates rännates, sest Lapis kasvavad kukemarjad suuremaks ja on mõnusa mahlase maitsega. Kukemarja mahl on imehea, kui seda vaid kuskilt saaks!

Sienten keräämisestä minulla on sellainen käsitys, että niistä innostutaan Virossa enemmän. Täällä kuulen usein sanottavan:"Kyllä minä haluaisin kerätä sieniä, mutta kun en tunne niitä..."
Itse olen metsien lähellä kasvanut ja opetettu sieniä tunnistamaan  jo pikkutyttönä. Mitään laajaa sienituntemusta minulla ei ole, mutta ne perusruokasienet: haperot, tatit (herkkutatti on mun lempisieni) ja rouskut kyllä tunnen.
Nyt  niitä on pari päivää hyvällä halulla syöty: voissa paistettuna, salaattina, osa laitettu pakkaseen ja osa purkkiin. Säilöttyjen sienien ohjetta en uskalla antaa, koska kokeilin kyseistä ohjetta ensimmäistä kertaa.
Siinä on haperoiden lisäksi mausteena vain suola ja etikka.

Huomenna on lauantai. Lähdettäiskö metsään?

Kui võrdlen soomlaste ja eestlaste seenekorjamishuvi, siis mulle tundub, et Eestis on see tunduvalt suurem. Minu tuttavad soomlased ütlevad tavaliselt:"Jah, ma tahaks korjata küll, aga ma ei tunne seeni."
Minu kodukohas olid metsad ümberringi  ja seenelkäik sai selgeks juba väikese tüdrukuna. Ega ma mingi asjatundja pole, põhiseeni tunnen, aga näiteks kännuseentest ei tea mõhkugi.
Nüüd me oleme paar päeva rõõmsalt seeni puginud: võis praadinud, salatit teinud... Ülejäägid läksid sügavkülma ja purki. Retsepti ma ei julge teile anda, sest katsetasin seda esimest korda. Marineerisin seekord nii, et lisaks pilvikutele on maitsestajaks ainult sool ja äädikas.

Homme on laupäev. Kui läheks õige metsa!