Vaikka kuinka yritän vakuuttaa itselleni, että on tässä myöhäissyksyssä tai alkutalvessa jotain hyvääkin, kynttilänvalo ja glögintuoksu (muuta ei tule mieleen), vie se kaikki mehut kropasta. Totaalinen energian puute. Voisin käydä kuin karhu talviunille ja herätä keväällä.
Olen ollut aina iltavirkku. Yritän painua kahdeltatoista sänkyyn ainoastaan siksi, että puoli kahdeksalta on herätys. Mieluummin valvoisin yhteen asti, lukisin kirjoja, tekisin käsitöitä ja selailisin blogeja.
Unentarpeeni on tähän aikaan jopa yhdeksän tuntia, sama tilanne aina marraskuussa.
Tiedän, kuinka huvittavalta se kuulostaa. Suomi herää aikaisin. Täällä asuessani olen oppinut, että aamuvirkkuja on huomattavasti enemmän kuin iltakukkujia. Moni ystäväni kertoo, miten silmät painuvat kiinni kympin uutisten jälkeen ja miten herätään kuudelta ilman herätyskelloa. Mysteeriä minulle!
Mielestäni Suomessa alkavat työt ja koulutkin aamulla aikaisemmin kuin muualla Euroopassa. Ja kolmelta ollaan jo vapaalla, mikä on tietenkin ihana.
Proovin end igat moodi veenda, et hilissügises või varatalves, kuidas nüüd võtta, on palju häidki pooli, küünlavalgus ja glögilõhn (muud ei tule meelde). Tegelikult on see pimedus imenud mu täiesti tühjaks. Energia on totaalselt kadunud. Võiksin keerata end nagu karu talveunne ja ärgata kevadel.
Mulle on alati meeldinud õhtul kaua üleval olla. Proovin küll keskööl end magama sättida, aga ainult sellepärast, et pool kaheksa tuleb ärgata. Muidu läheksin voodisse ühe paiku. Õhtul on nii rahulik lugeda või teha käsitööd või sirvida kasvõi blogisid.
Novembris on mu unevajadus üheksa tundi. Igal aastal kordub sama.
Soomlased ei jõua seda ära imestada. Soome ärkab vara. Siin elades olen õppinud, et varajasi ärkajaid on tunduvalt rohkem kui hommikusi unimütse. Paljud mu tuttavad tukuvad juba õhtuste kümneste uudiste ääres ja ärkavad hommikul kell kuus ilma äratuskellata. Täielik müsteerium!
Minu arust algavad Soomes üleüldse tööd ja koolid varem kui mujal Euroopas. Kell kolm on tööpäev läbi, mis on teadagi suurepärane.
Huomatka kuinka väsynyt on orkideani, kärsii valon puutteesta sekin.
Kas märkate, kui väsinud mu orhidee on, õnnetuke ei saa enam piisavalt valgust.
After Eightin, lankojen ja hyvän kirjan voimalla yritän selvitä tämänkin vaiheen yli.
On muuten ollut hyvin mielenkiintoinen kirja iltalukemisena. Maailmankaikkeuden kiemurat ovat mua aina kiinnostaneet ja vaikka en ymmärrä paljonkaan singulariteeteistä tai reunattomuusmalleista, ympäröivä maailmankaikkeutemme mustine aukkoineen ja madonreikineen on kiehtova kuin paras salapoliisiromaani.
Stephen Hawking on sairastanut lihakset rappeuttavaa Als-tautia yli 50 vuotta. Hän kommunikoi maailman kanssa tietokoneen välityksellä, jonka kursoria hän ohjaa poskilihaksensa liikkeillä. Hänellä on myös harvinaisen hyvä muisti, hän kun joutuu tekemään monimutkaiset laskelmat päässään.
Hieno kansantajuinen kirja!
Olen võtnud abiks After Eighti, lõngad ja head raamatud, ehk elan sellegi perioodi üle.
Mul on muide õhtulugemiseks väga huvitav raamat. Universumis toimuv on mind alati köitnud ja kuigi ma suuremat ei taipa singulaarsusest või universumi geomeetriast, on meid ümbritsev kõiksus oma mustade aukude ja ussiaukudega põnev nagu parim kriminaalromaan.
Stephen Hawking on põdenud üle 50 aasta ALS-tõbe, mis on aheldanud ta liikumatuna ratastooli. Tema kontakt maailmaga toimub arvuti vahendusel, mille kursorit ta liigutab põselihase abil. Tal on ka hämmastavalt hea mälu ja võime teha keerulised arvutused peast.
Võluv ja arusaadavalt kirjutatud raamat!
Ei tässä muuta kuin lisätään keinovaloja.
Tiedämmehän, että aurinkokin on siellä jossain.
Ega muu ei aita, kui süüdata veel mõni küünal. Me ju teame, et päikegi on seal kusagil.
Ja minä taasen olen tähän aikaan vuodesta pirteimmilläni. :) Keväällä ja kesällä olen kuin zombie, aina ihan väsyksissä, ja herään eloon aina syksyn koittaessa. Minusta tämä kaamosaika on vaan yksinkertaisesti ihanaa! :)
VastaaPoistaNiin ymmärrän, mitä tarkoitat. :) Ehkä pimeään vuodenaikaan voi myös yrittää nauttia siitä hitaammasta hissuttelusta. Keväällä ja kesällä varmaan harvemmin istuu puolta iltaa sisällä neulomassa... :)
VastaaPoistaMinulla on nuo samat lääkkeet pimeyteen, kynttilänvalo ja glögi, mutta niihin kun lisää myös hyvän kirjan, mukavan neuleen, vähän suklaata, kuumaa kahvia niin kappas vaan, siitähän voi pitää :-)
VastaaPoistaTähän aikaan vuodesta kuulukin hiukan vetäytyä "talvilevolle" ja nauttia hitaammasta menosta. Suklaa ja kynttilät ovat loistavaa hoitoa tähän kaamosverkkaisuuteen ja itsensä hemmotteleminen on jopa suotavaa että selviydymme pimeimmästä ajanjaksosta vuodesta.
VastaaPoistaOlen itsekin illanvirkku ja toimintatarmoni on parhaimmillaan yleensä vasta illalla ja yönkin puolella. Se on luullakseni meistä riippumaton asia kumpi rytmi toimii omalla kohdalla parhaiten. Tsemppiä ja anna itsellesi lupa tehdä vain niitä juttuja mitkä oikeasti tuntuu kivoilta, niin kyllä se siitä taas päiväkin pitenee. Aika auttaa tähän ongelmaan.
Miusta marraskuu pitäisi kieltää lailla! Mie kärsin kaamoksesta tai ainakin tästä Etelä-Suomen mustasta kaamoksesta. Jos olisi edes lunta ja pakkasta, niin ei olisi sumua ja loskaa ja kuraa ja kaiken valin imevää pimeyttä. No, onneksi on teekuppi ja neule.
VastaaPoista