Phuket Town

 Ollaan vielä hetki Thaimaan tunnelmissa. Phuket Townin vanha kaupunki oli yllätyksekseni niin viehättävä ja tunnelmallinen paikka, että oli pakko laittaa siitäkin kuvia blogiin.

Veel mõned Tai-reisi pildid. Phuketi väike pealinn Phuket Town on nii meeleolukas ja värvikirev koht, et pean ta lihtsalt blogisse jäädvustama.

Jos jättää huomioimatta sähkölinjojen hurjan sekasotkun (ihan oikeasti - kuka niistä saa selvää!), on tunnelma melkein kuin Espanjan tai Portugalin vanhoissa kaupungeissa.
Phuket Town onkin portugalilaisen ja kiinalaisen tyylin sekoitusta.

Kauniin julkisivun takana on varmasti myös paljon köyhyyttä. Ei tarvitse kun kävellä sivukaduille, kun näkee, kuinka vaatimattomasti suurin osa ihmisiä asuu.
Mietin usein, kuinka paljon niihin hymyileviin ja vieraanvaraisiin ihmisiin on piilotettu surua ja menetyksiä tsunamin traagisilta jäljiltä.

Elektriliinide uskumatu rägastik peidab enda taha palju ilusat (tõepoolest - kes küll neist sasipundardest sotti saab!), aga selle põhjal, mis näha on, võib öelda, et oleks nagu sattunud mõnda Hispaania või Portugali väikelinna.
Linn ongi tegelikult portugali ja hiina stiilide segu.

Loomulikult on ilusa fassaadi taga ka teistsugune maailm. Tais on palju vaesust ja räpasust. Selle nägemiseks piisab, kui astuda mõni samm peatänavatelt kõrvale.
Mõtlen sageli, kui palju need sõbralikud ja külalislahked inimesed kannavad endas tsunamikaotuste tekitatud  leina ja muret - kindlasti on igas peres selle traagika jälgi.

Aika boheemi meininki vai mitä?

Kas pole mõnusalt boheemlaslik?

Tässä komeassa rakennuksessa sijaitsee Viron konsulaatti. Lippu tosin on aika haalistunut, ehkä jo uusimisen tarpeessa.

Selles kenas majas asub Eesti konsulaat. Noh, lipp vajaks ehk uuendamist, värvid on juba üsna tuhmid.

Vietimme kaupungissa kolme yötä ja olimme ihan sattumalta valinneet majapaikaksi kaupungin vanhimman hotellin The Memory  at On On, joka on toiminnut kaupungin keskustassa jo vuodesta 1929. Beach-elokuva ja Leonardo di Caprio ovat tuoneet hotellille lisää suosiota.

Veetsime linnas kolm ööd ja olime täiesti teadmatult valinud selleks vanima hotelli The Memory at On On Hotel, mis on tegutsenud linna keskel juba aastast 1929.
Film "Beach" ja Leonardo di Caprio on lisanud omalt poolt hotelli tuntust.

Hotellissa näkyy ajan patina. Paikat ovat osittain rapistuneita ja siihen on tarkoituksella yhdistetty moderneja yksityiskohtia.

Mutta nyt siirrytään museoon! Samalta kadulta löytyy sellainen kaikille leikkimielisille: Phuket Trickeye Museum!

Hotellis on säilitatud palju vana ja ajahambast puretut ning just see annab siinviibimisele oma võlu. Keraamiline kraanikauss on huvitav modernne detail.

Aga nüüd on ees muuseumikülastus! Samal tänaval asub nimelt Phuket Trickeye Museum.

Hauskat 3D maalaukset kutsuvat hassuttelemaan ja leikittelemään - mikään ei ole sitä, mitä näyttää!

Siin saab lapsemeelsuse valla päästa! Kahemõõtmelised maalid ongi kolmemõõtmelised - ja sina oled osa sellest.

Yhden päivän pyhitimme meriretkelle. Lauttamatka Phi Phi saarille kestää n. 2 tuntia.

Pühendasime ühe päeva merereisile. Praamireis Phi Phi saartele kestis üle kahe tunni.

Jylhät kalliot ovat vaikuttava näky, mutta muuten ainakin pääsaari Phi Phi Don on täysin turistien valloittama ja matkamuistokojujen, baarien ja kahviloiden rivistöt ottavat vastaan heti satamaan saapuessaan.

Viereinen Phi Phi Ley saari on tullut sekin tunnetuksi Beach-elokuvasta ja sinne pääsee pikkuveneillä pääsaarelta. Tuo saari on ns. autio, ilman asukkaita ja majoituskohteita, mutta myöskin niin suuressa suosiossa, että tuskin sen pieneltä rannalta hiljaista paikkaa löytyy.

Ürgsed põnevad kaljud on omaette vaatamisväärsus. Peasaar Phi Phi Don on turistide poolt täielikult vallutatud ja sadamasse jõudes pead kõigepealt tungima läbi suveniirilettide, baaride ja kohvikute rivide.

Väiksema saare, Phi Phi Ley, on kuulsaks teinud seesamune "Beach" ja sellele võib teha paadisõidu peasaarelt. Saar on ns. asustamata ehk elaniketa ja ilma majutuskohtadeta, aga turistidele nii suur tõmbenumber, et vaevalt selle väiksel rannal rahulikku platsi leiab.

Ja lopuksi, käsityöblogi kun ollaan, kuva kahvipussilaukusta. Aivan upeat, harmittaa, etten katsonut niitä tarkemmin enkä tajunnut kysyä hintaa.

OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA TEILLE KAIKILLE!

Lõpuks, kuna on tegemist  ikkagi nagu käsitööblogiga, lisan foto kohvipakkidest punutud kottidest. Mul on kahju, et ei taibanud  neid paremini uurida või hinda küsida - minu meelest igavesti kihvtid.

NÜÜD AGA ILUSAT UUT AASTAT TEILE KÕIGILE!