lauantai 8. lokakuuta 2016

Sitä sun tätä/Siit ja sealt



Neulon melkein päivittäin, mutta mitään ei ole vielä valmistumassa.
Ompelin työmatkaneulomukselle sukkapuikon pidikkeet. Tein kahta eri kokoa, päät ovat nahkaa. En tiedä, mistä idea on tullut, mutta minusta erittäin toimiva. Suorastaan ihmettelen, miten olen tähän asti pärjännyt ilman puikkopidikkeitä.

Koon veidikene peaaegu iga päev, aga midagi valmimas veel pole.
Paar korda nädalas on bussis aega kududa ja õmblesin selleks otstarbeks sukavarrastele vardahoidjad. Tegin kahes suuruses: lai kummipael ja otsad on nahast. Ei tea, kust see idee on pärit, aga minu arust väga nutikas. Imestan ainult, kuidas ma  senini olen ilma vardahoidjateta hakkama saanud.


Sorruin Adlibriksen lankatarjoukseen ja tein tilauksen. Molemmalle langalle on kyllä suunnitelma ja harmaa on jo puikoilla. Tekisi mieli hankkia sitä lankaa vielä erivärisenä lisää. Olen tehnyt siitä yhden neuletakin eikä ole muutaman vuoden käytössä mennyt miksikään.

Olen bloggausaikani käyttänyt oikeastaan nukkekotiblogissani (http://wilhelmjalily.blogspot.fi/). On jotenkin niin kiehtovaa ja haastavaakin kuvata miniatyyreja kuin oikean elämän pieniä kopioita. Ensin pitää tietenkin tehdä ne minit ja siihen mulla on tällä hetkellä ideoita ja suunnitelmia paljon enemmän kuin neuletöihin. Tunnistan tapani innostua: kun hurahdan, hurahdan täysin!

Tellisin endale lõnga. Allahindlus ja ilma postikuludeta, kuidas sa ikka vastu hakkad. Mõlemale on tegelikult mõte olemas ja hall on juba varrastel. Tahaks seda lõnga veel juurde osta, teistes värvides. Olen kunagi kudunud sellest ühe kampsuni, kandnud palju ja kulumismärke praktiliselt pole.

Minu blogikirjutamisaeg on tegelikult kulunud mu teises, nukumajablogis (http://wilhelmjalily.blogspot.fi/) Mind võlub järjest rohkem miniatuuride kui tegeliku elu pisikeste koopiate pildistamine. Enne tuleb muidugi need minid valmis teha ja selles valdkonnas on mul praegu palju rohkem mõtteid ja plaane kui kudumise osas. Nii kipub mulle käima: annad sõrme ja käsi on läind!



7 kommenttia:

  1. Kiitos mahtavasta sukkapuikkopidikeideasta, vaikuttaa huippukätevältä systeemiltä! Miniatyyrikalusteet näyttävät niin autenttisilta, että noista kukkaruukuista oli vaikea sanoa ovatko oikeita vai minejä :-)

    VastaaPoista
  2. Kätevä idea puikoille. Onpa niin aidon näköinen pöytä pitsiliinoineen, hyvä tuo tulitikku kuvassa, saa mittasuhteet selville. Ihana.

    VastaaPoista
  3. Sukkapuikonpidike on kyllä toimiva ja tarpeellinen tarvike - tein sellaisen vuosi sitten ja se on ollut siitä lähtien käytössä, ilman ei enää pärjäisi :)

    VastaaPoista
  4. Komppaan edellisiä hieno sukkapuikonpidike idis, pitänee kopioida heti viikonloppuna!

    VastaaPoista
  5. Edellisen postauksen huivi on todella kaunis. Puikon pidikkeitä en ole oppinut käyttämään, vaikka miulla on yhdet hyvätkin. Sen vuoksi aina välillä puikkoja menee poikki tai silmukoita karkaa. Siun pidikkeet vaikuttavat hyviltä ja käteviltä. Pitäsiköhän miunkin kaivaa omani esille?

    VastaaPoista
  6. Tuollainen puikonpidin on kyllä kätevä käytössä. Minulla on vastaavanlainen pidin, jossa on puiset päät. Sekin on hyvä, mutta ne päät tuntuvat joskus hiukan liian isoilta ja kovilta.

    VastaaPoista
  7. Kyllä puikkopidike pitää olla. :) Ainakin sukkapuikot tuntuvat läpäisevän minkä tahansa materiaalin! :D

    VastaaPoista