Tehtyä ja nähtyä/Tehtud ja nähtud

Sain jonkun aikaa sitten 11 asian haasteen Riitulta Koti männkössä-blogista.
En laita sitä eteenpäin, koska olen saanut vastaavanlaisen ennenkin, mutta Riitulla oli haastetuille niin kivoja kysymyksiä, että vastailen niihin.

Riitu "Koti männikössä"-blogist saatis minu blogile mõni aeg tagasi toreda küsimustiku 11 küsimusega, vastan nüüd nendele.

1. Mistä lähtöisin, maalta vai kaupungista?
Kust oled pärit, maalt või linnast?

Maalta, Kaakkois-Viron pikkukylästä.
Elämä vei  pääkaupunkiin opiskelemaan ja yliopistokaupunkiin työskentelemaan, josta mieheni työ kuljetti meidät vuodeksi lahden toiselle puolelle.
Ja siitäkin on jo 23 vuotta!

Maalt, väikesest Kagu-Eesti külakesest.
Sealt viis elu pealinna õppima ja ülikoolilinna tööle. Mehe töö viis meid aastaks teisele poole lahte.
Ja siingi on oldud juba 23 aastat!

2. Puhutko murretta?
Kas räägid murret?

Kotiseudullani puhutaan tosiaankin murretta, vielä sellaista, jota ei muualla Virossa ymmärretä.
Itse en puhu sitä enää yhtä sujuvasti kuin lapsena, mutta ymmärrän kyllä täysin.

Minu kodukandis räägitakse tõepoolest murret, sellist, millest muud eestlased aru ei saa.
Mina ei oska seda enam nii hästi kui lapsena, aga aru saan küll kõigest.

3. Kuvaatko kaikki työsi blogiin?
Kas pildistad kõik oma tööd blogisse?

En kuvaa ihan kaikkea, pikkujutut ja esim. perussukat jäävät arkistoimatta.
Kõike ma ei pildista. Väiksemad tööd ja tavalised sokid jäävad blogiarhiivi kandmata.

4. Varhaisin muistosi, joka liittyy käsitöihin?
Kõige varasem mälestus, mis on seotud käsitööga?

Varhaisimmasta en ole varma, ehkä se on mummoni kutomassa kangaspuilla ja minä hinkumassa vieressään: "Anna minunkin kokeilla!".
 Mummoni olivat ahkeria kutomaan mattoja ja äitikin on aina tehnyt käsitöitä, mutta neulomaan minä opin koulussa. Sen kyllä muistan, miten ala-asteella hampaat ristissä yritin saada aikaiseksi jotain kaulaliinan tapaista. Pitkiä puikkoja oli niin vaikea pidellä käsissä, että puristin vasemman puikon tiukasti kainaloon ja tuhertelin tuskaisena silmukoita. Arvosana oli varmaankin heikosti tyydyttävä.
Ompelemaan opin samoihin aikoihin ja halu tehdä itse yksilöllisiä vaatteita oli niin suuri, etten antanut periksi.
Kun 14-15 vuotiaana opin käsityökirjan ohjeiden mukaan neulomaan palmikkoa ja tajusin, että minäkin osaan, se olikin siitä lähtien yhtä menoa!

Ma pole päris kindel, mis on olnud varaseim. Võib-olla see, kuidas vanaema kudus kangaspuudel ja mina vingusin kõrval:"Lase mul ka proovida!" Mu mõlemad vanaemad kudusid vaipu ja ema on ka alati teinud käsitöid, aga kuduma õppisin ma koolis.
Mäletan, kuidas algklassis proovisin hambad ristis saada hakkama millegi sallitaolisega. Pikad vardad olid nii tülikad, et ma hoidsin vasemat kõvasti kaenlas ja pusserdasin kuidagimoodi silmuseid. Sain vast ikka oma kolme miinuse kätte.
Umbes samal ajal õppisin õmblema ja soov teha endale ise riideid oli nii suur, et ma ei andnud järele. Kui umbes 14-15 aastaselt õppisin raamatu järgi palmikut kuduma ja sain aru, et minagi oskan, ei pidurdanud mind enam miski!

5. Unelma-ammattisi?
Sinu unelmate töö?

Nykyinen työni on melkein unelmatyötä. Se on ihmiskeskeistä, luovaa ja motivoivaa sekä tarjoaa haasteita pakottaen minua jatkuvasti kehittämään itseäni.

Lapsena olin lukutoukka, kirjastonhoitajan tytär ja valitsin ammatin kirjojen parista. Minustakin tuli kirjastonhoitaja, mutta työ olikin kaikkea muuta kuin kirjojen lukemista. Se on nyt mennyttä aikaa, vaikka mukavaa työtä sekin oli.

Mu praegune töö on peaaegu unelmate töö. See on töö inimestega, mis pakub mulle piisavalt inspiratsiooni ja motivatsiooni ning sunnib mind kogu aeg õppima uut ja arendama ennast.

Lapsena  olin ma raamatukoi, raamatukogujuhataja tütar, kes kasvas seal riiulite vahel ja nii ma valisin ise ka sama ameti. See oli siiski hoopis midagi muud kui raamatute lugemine ja jäänud nüüd minevikku, kuigi ka sellest on head mälestused.

Ehkä yksi unelma-ammatti voisi olla lankakaupan myyjä. Olen jopa nähnyt, että he neulovat työaikanakin!

Võib-olla oleks unelmate amet lõngapoe müüja. Olen nimelt näinud, et nad isegi koovad töö ajal!

6. Jatka lausetta Jos voittaisin lotossa...
Jätka lause Kui võidaksin loteriil...

Jos voittaisin lotossa pienemmän summan, se olisi ok, käyttökohteita kyllä löytyisi.
Ison miljoonavoiton saaminen mullistaisi elämän täysin enkä ole varma, että parempaan suuntaan. Onneksi minun ei tarvitse murehtia sellaisia, en nimittäin pelaa lottoa.

Kui võidaksin loteriil väiksema summa, see oleks okei, paneksin selle kohe käiku. Miljoni võitmine ajaks elu nii sassi, et ma ei usu, et see oleks positiivne asi. Õnneks mul pole vaja selle pärast muret tunda, ma nimelt ei mängi loteriid.

7. Oletko tehnyt käsitöitä julkisella paikalla/onko kommentoitu?
Kas oled teinud käsitööd avalikes kohtades/kuidas on suhtutud?

Olen neulonut paljon julkisissa kulkuvälineissä, lentokentillä ym. En sanoisi, että olisin herättänyt sillä sen kummemmin huomiota. Itse olen kyllä kommentoinut joskus muita.

Ma olen kudunud tihti liiklusvahendites, lennuväljadel jm. Ei ütleks, et see on erilist tähelepanu äratanud. Olen ise küll mõnikord mõnele teisele kudujale midagi öelnud.

8. Mitä harrastat?
Sinu hobid?

Käsitöitä, joogaa, matkailua.
Niistä matkustaminen on mieheni ja minun yhteinen intohimo ja erityisesti ihastuneita olemme olleet Aasian maihin.
Olemme pienen budjetin matkailijoita. Yleensä se tapahtuu näin, että mies bongaa netistä edulliset lentoliput jonnekin ja ne ostettua, alamme katselemaan kartoista, mitä muuta on lähistöllä vai vähän kauempanakin, Aasiassa kun ovat paikalliset lennot aika halpoja. Edulliset hotellit kelpaavat mainiosti muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta. Mieheni viiskymppisiä vietimme Kiinassa viiden tähden hotellissa (se yksi yö) ja söimme ruhtinaallisen illallisen meriaiheisessa ravintolassa.
Euroopassakin on tullut reissattua ja kerran Pohjois-Amerikassa. Aasian maista olen vieraillut Intiassa, Kiinassa, Thaimaassa, Malesiassa, Indonesiassa, Hong Kongissa ja Singaporessa, niin ja joskus aikoinaan Uzbekistanissa.
Minne haluaisin mennä? Japaniin, mutta se on vasta haave.

Käsitöö, jooga, reisimine.
Nendest reisimine on mu mehe ja minu ühine kirg, viimasel ajal eriti Aasia-reisid.
Katsume alati hakkama saada väikese eelarvega. Tavaliselt läheb nii, et mees leiab netist odavad lennupiletid ja kui ostame need ära, hakkame otsima kaartidelt, mida selles piirkonnas vaadata on, või siis ka veidi kaugemal, sest kohalikud lennud on Aasias suhteliselt odavad.
Meile kõlbab ka lihtsam majutus, mõni üksik erand välja arvatud. Näiteks veetsime mehe viiekümnendat sünnipäeva Hiinas viie tärni hotellis (see üks öö) ja sõime luksusliku õhtusöögi merelises restoranis. Korra ju võib!
Euroopas olen reisinud üsna palju ja korra Põhja-Ameerikas. Aasia maadest olen käinud Indias, Hiinas, Tais, Malaisias, Indoneesias, Hong Kongis ja Singapuris, ah jaa, kunagi ammu ka Usbekis.
Kuhu tahaksin sõita? Jaapanisse, aga see on vaid unistus.

Siellä se häämöttää - Taj Mahal.
Agra, Intia

Seal ta paistab - Taj Mahal.
Agra, India

On valinnanvaraa!
Chongqing, Kiina

Igaühele midagi!
Chongqing, Hiina

Hong Kong, Lantau

 Thaimaa, Krabi

9. Oletko matkustanut muualla kuin Suomessa?
Kas oled reisinud mujal kui Soomes?

Siihen juuri vastasin ja häpeäkseni tunnustan, että olen matkustanut nimenomaan Suomessa valitettavan vähän. Lapissa olen vaeltanut monena syksynä, Kuusamon ja Oulun alueen tunnen, mutta en ole käynyt Itä-Suomessa ja Etelä-Suomessakin on paljon näkemättä. Sitä vaan kuvittelee, että kyllä ehti. Tutuin paikka on nelostie Oulu-Helsinki!

Vastasin sellele küsimusele ja pean nüüd piinlikkusega tunnistama, et olen just nimelt Soomes reisinud vähe. Olen käinud mitmeid kordi Lapimaal rändamas ja tunnen Kuusamo ja Oulu piirkondi, aga ma pole kunagi käinud Ida-Soomes ja Lõuna-Soomet tunnen ka kehvasti. Alati mõtlen, et küll jõuab. Kõige tuttavam koht on maantee Oulust Helsingisse.

Kebnekaisen valloituksella, Pohjois-Ruotsi.

Kebnekaise mäge vallutamas, Põhja-Rootsi.

10. Miksi kirjoitat blogia?
Miks kirjutad blogi?

Lyhkäisesti sanottuna teemablogi on yhteisöllisyyttä ja ajatustenvaihtoa, se on myös omien töiden arkistointia ja esittelyä.

Lühidalt öelduna teemablogi on mõtete vahetamiseks, see on ühtsustunne hingelt samasuguste inimestega, see on oma tööde jäädvustamiseks ja näitamiseks.

11. Motto tai sanonta joka kuvaa sinua?
Moto või aforism, mis sind iseloomustab?

Se on vaikea, en ole ajatellut. Ehkä sentapainen: "Vaikka emme voi hallita sitä, mitä meille tapahtuu, voimme itse päättää, miten suhtautua siihen."

See on raske küsimus, pole mõelnud sellele. Võib-olla niisugune mõte: "Elu pole võimalik hoida kontrolli all, aga me võime valida, kuidas me sellesse suhtume."