maanantai 5. joulukuuta 2016

Tuomo-lapaset/Tuomo kindad




Neuloin Tiina Kaarelan Puikkomaisterin lapaskirjasta toiset käsineet: Tuomo-lapaset. (Ensimmäiset olivat Allisonit).  Mallissa viehätti graafisuus, mutta ilmeisesti värivalinnasta johtuen omat lapaset eivät näytä yhtään niin graafisilta. Harmaa sävy häivyttää liikaa, musta olisi tietenkin tullut paremmin esiin.
No kuitenkin, lapaset ovat toivottavasti todella lämpimät, kun koko ajan oli käytössä kolme lankaa. Piti olla tosi tarkkaavainen, että kaikki langanjuoksut huomaisi. Kuvio on siinä hankala, että jatkuvasti on pitkiä langanjuoksuja. Tein joitakin omia muutoksia: kärjet ja peukalot kahdella langalla, peukaloitahan palelee usein eniten.
Kuvista näkee, että jälki ei ole kastelun jälkeenkään tasaista enkä muista, milloin olisin viimeksi neulonut kolmella langalla yhtä aikaa jokaisella kerroksella.
Joulupukki tietää, minne lapaset pitää viedä.

Kudusin Tiina Kaarela kindaraamatust "Puikkomaisterin lapaskirja" teised kindad. (Esimesed olid Allisonid.) Mulle meeldis graafiline muster, aga oma kinnastes see ei hakka nii hästi silma. Hall värv on ilmselt liiga kahvatu, oleks pidanud mustaga asendama.
Noh, sellest hoolimata kinnaste tähtsaim omadus on see, et nad on loodetavasti hästi soojad, ikkagi kolm lõnga üheskoos jooksmas. Muster ise ei ole kuigi mõnus kududa, sest lõngajooksud on kogu aeg pikad ja nende sättimine vajas pidevat tähelepanu. Tegin mõned muutused: kudusin kindaotsad ja pöidlad kahe värviga, pöidlad kipuvad ju eriti kergesti külmetama.
Piltidelgi on näha, et tulemus pole tasane, kastsin küll kindad märjaks. Ega ma ei mäletagi, millal viimati olen kolme lõngaga niiviisi igal real kudunud.

Jõuluvana teab, kuhu kindad tuleb viia.



Siitä syntyi innostus neuloa toisetkin miesten lapaset. Vaihdoin puikkokoon pienempään - 1,5 ja kaksi väriä saa tällä kertaa riittää. Valitsin perinteisen mallin ja jo nyt pidän näistä käsineistä paljon enemmän, toivottavasti valmistuvat nekin ajoissa.

See jõuproov tekitas tahtmise kududa teisedki meestekindad. Valisin peenemad vardad - 1,5 ja kahest värvist seekord piisab. Mustrit otsides pöördusin traditsioonilise poole ja tegelikult meeldivad mulle need kindad juba praegu palju rohkem. Loodetavast saan õigeks ajaks valmis.


sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Kohti haasteita/Uus väljakutse



Olen jo kertonut, että tähän syksyyn on kuulunut enimmäkseen raitojen neulomista ja virkkaamista, sellaista helppoa, joka sopii ottaa mukaan bussi- ja junamatkallekin.
Sukille on aina käyttäjiä ja joulukin on tulossa eli eikö niille omistaja löydy. Käytin varteen huivistä yli jäänyttä silkkisekoitelankaa ja pohjaan käyttöä kestävää villalankaa.

Käsityöpäiväkirjaani selailemalla tajusin, että olen neulonut tänä vuonna huomattavan vähemmän isoja vaatteita: takkeja ja puseroita. Niitä on joskus syntynyt kymmenkyntakin vuoden aikana (mikä on tietenkin aivan liian paljon).
Päätin haastaa itseni uudella kokeilulla - neulotaan nyt vaikka yksi mekko.

Olen juba maininud, et minu sõrmede vahelt tuleb viimasel ajal ainult triibulisi kudumeid, selliseid lihtsaid, mida võib bussi- ja rongireisile kaasa võtta.
Sokid leiavad tavaliselt ikka omaniku, jõulud kah tulemas, küllap kellelegi sobivad. Kudusin sääred siidisegulõngast, mida  ühest rätikust üle jäi. Põhi on tehtud vastupidavama villase lõngaga.

Oma käsitööpäevikut lehitsedes märkasin, et olen kudunud sel aastal eriliselt vähe suuremaid töid: kampsuneid ja džempreid. Mõnel aastal on neid lausa kümmekond valmis saanud ja see on teadagi mõtetult palju.
Otsustasin esitada endale uue väljakutse - kui kooks õige ühe kleidi!


Koko käsityöhistoriani aikana en ole neulonut vielä mekkoja! En tiedä, miksi. Olen varmaan kuvitellut, että niiden isotöisyys ei kannata, kun kohta kuitenkin peffanpuoli  venyy rumaksi. Tunikoita sen sijan olen neulonut aika montaa.

Nyt  löysin minulle riittävän vaikean ja keskittymiskykyä vaativan mallin. Neulon kahdella langalla ja pelkään jo nyt, että mekosta tulee liian lämmin. Lanka ei tietenkään ole sama mitä ohjeessa, joudun siis soveltamaan silmukkamääriä. On myös hienoinen epäily, että lanka ei tule riittämään ja se selviää varmaankin sellaisessa vaiheessa, kun suurin osuus on jo tehty. Ennen sitä on siis oikein mukava hermoiluvaihe.
Onpa kivaa - kerrankin kunnolla haasteita!

Minu käsitööde minevik ei sisalda ühtki kootud kleiti. Ei teagi, miks. Küllap  olen arvanud, et liiga suur ettevõtmine ja mis sest kasu, kui tagumik peagi kleidi inetuks venitab. See-eest olen kudunud küll üsna mitu tuunikat.

Leidsin enda jaoks piisavalt keerulise ja keskendumist nõudva mustri. Koon kahe lõngaga ja kahtlen juba praegu, kas kleidist mitte liiga soe ei tule. Lõng on muidugi midagi muud kui õpetuses mainitu, nii et olen pidanud silmuste arvu ümber rehkendama. Lisaks sellele on kerge ebakindlus lõnga piisavuse osas, aga see selgub teadagi alles siis, kui suurem osa tööst on valmis. Nii et kogu protsessi juurde kuulub kerge närvipinge.
Kas polegi tore endale väljakutse esitada!

torstai 17. marraskuuta 2016

Virkattu laukku/Heegeldatud kott



Keskeneräiset työt ovat aina välillä mielen päällä. Tämäkin laukku on aloitettu heinäkuussa.
Minulla oli muutama kerä Dropsin Muskatia, kaikkia värejä vain 1-3 kerää. Helpossa virkkausohjeessa kiinnostivat ne pienet elävöittävät jujut: taitetut kulmat, napit ja vuori.

Aeg-ajalt kipuvad pooleliolevad tööd ennast meelde tuletama. Selle koti heegeldamisega olen juba juulikuus algust teinud.
Mul oli mõni kera Dropsi Muskat puuvillalõnga, igat värvi ainult 1-3 tükki. Leidsin lihtsa õpetuse mõne toreda detailiga: nurgad on peale keeratud ja nööbitatud ning sees on vooder.



Laukun yläreuna on vahvistettu, virkatun tunnelin sisälle laitoin puuriman (kukkakeppipätkän). Hihnatkin olisi voinut virkata, mutta lanka oli jo vähissä ja vanhan keinonahkalaukun hihnat tulivat nyt sopivasti uusiokäyttöön. Näprääjän ongelmana on usein materiaalipaljous - mitään ei voi heittää pois kun joskus varmasti voi tehdä siitä jotain. Kuulostaako tutulta? Onneksi olin säilyttänyt tämän laukun ja onneksi muistin sen olemassaolon.

Virkatun laukun aion käyttää olevien ja tulevien keskeneräisten käsitöiden säilytykseen, mahtuuhan siihen muutama lankakerä. Ei sitä tiedä, jos vaikka tulevana kesänä auringon porottaessa laitankin siihen vesipullon ja aurinkovoiteen, heitän laukun olalle ja suuntaudun biitsille.

Kotisuu servad on tugevdatud, nimelt on heegeldatud tunneli sees puupulgad (näit. lillekeppidest). Sangad oleks võinud ka heegeldada, aga mul hakkas lõng otsa lõppema ja asendasin need ühe vana kunstnahast koti rihmadega. Käsitööinimestel on kombeks ju säilitada kõike võimalikku, millest võib kunagi midagi äkki veel teha. Kas pole tuttav? Õnneks tuli mul meelde, et selline kott on kusagil alles.

Heegeldatud kotis kavatsen hoida käsitöid - neid pooleliolevaid. Sellesse peaks üsna mitu lõngatokki mahtuma. Muidugi, kes teab, võib-olla siis kui suvi jälle kätte jõuab, pistan kotti päikesekreemi ja veepudeli, heidan rihma üle õla ja suundun randa päikest nautima.

Malli/Muster: Derek Bag by Lthingies (rav)

Lanka/Lõng: Drops Muskat (100 % cotton)    250 gr


perjantai 11. marraskuuta 2016

Virkattua/Heegeldasin



Viime viikkojen käsitöilläni on yksi yhteinen nimittäjä: yksinkertaista raitaa. Raitasukkia, raitakassi, raitatyyny... Helppoja televisioneolomuksia, vaikka en televisiota paljon katsokaan.

Tyynynpäälliseen käytin erilaisia jämälankoja. Joku väri loppui kesken ja vaihdoin sen uuteen, toinen puoli onkin siitä syystä erinäköinen.
Virkkasin aina vuoroin kiinteän silmukan ja pylvään. Seuraavalla kerroksella paikka vaihtui: kiinteään silmukkaan pylväs jne.
Muut tyynyt ovat viime vuoden tuotoksia.

Mu viimaste nädalate käsitöödel on üks ühine nimetaja: lihtsad triibud. Olen teinud triibusokke, triibukoti ja triibulise padjakatte. Sellised tegemised, kus üks silm ja vahepeal mõlemadki võivad telekat jälgida. 

Padjakate on heegeldatud  lõngajääkidest. Vahepeal sai mõni värv otsa ja asendasin teisega, sellepärast näeb ka teine pool erisugune välja.
Tehnika oli lihtne: kinnissilmad ja sambad vaheldusid ja järgmisel real vahetasid kohta, kinnissilma kohale tuli sammas jne.
Teised padjad on valminud eelmisel aastal.




Tätä neulottua sohvapäällistä käytän vain talvella ja tyynytkin ovat talvityynyjä. Seinällä näkyvät läiskät eivät ole värivirheitä, vaan auringonvaloa! Koko viikko on ollut aurinkoista, me täällä Pohjois-Suomessa saatiin vasta tänään maa kunnolla valkoiseksi.

Onneksi virkkaaminen kuluttaa enemmän lankaa ja pääsin yli 300 grammasta eroon.
Olen ottanut tavoitteeksi kuluttaa vuodessa ainakin 1,5 kg lankaa enemmän kuin hankin uutta. Viime vuonna pääsin juuri ja juuri tavoitteeseen. Käsityömessut ja Adlibriksen lanka-ale ovat sotkemassa suunnitelmiani, mutta varovainen arvio on, että saatan jopa onnistua.

See kootud diivanikate on mul ainult talvel kasutusel ja padjad on ka talvepadjad. Need laigud seinal pole muud kui päikeselaigud. Meil on nimelt olnud terve nädal päikseline, alles täna tuli siin Põhja-Soomes lumi maha.

Õnneks kulutab heegeldamine rohkem lõnga ja sain rohkem kui 300 grammist lahti.
Olen nimelt seadnud eesmärgiks kulutada aastas 1,5 kilo lõnga rohkem kui juurde ostan. Eelmisel aastal olin võiduga piiri peal. Seekord kipuvad käsitöömess ja allahindlused plaani rikkuma, aga arvatavasti pääsen enam-vähem eesmärgile.



perjantai 4. marraskuuta 2016

Lämmin liivi/Soe vest




Säiden viileneminen on sopiva syy kaivella esiin mohair- ja alpakkalangat tai tässä tapauksessa mohairin ja merinovillan pehmeä ja lämmin sekoitus.
Tämä liivi on tyttärelle. Onneks hän käyttää mielellään äidin luomuksia, vaikka en mielipidettään etukäteen kysynytkään.
Minulla oli varastossa Sandnesgarnin Kitten Mohairia, mutta harmittavan pieni määrä. En tiennyt, että sen valmistus on lopetettu ja kun se paljastui, oli jo myöhäistä, neule oli melkein valmis. Siitä johtuen loppusuora eli joustin on raidallinen. En halunnut  antaa periksi pituudessa.

Ilmad külmenevad ja see on hea põhjus otsida välja mohääri ja alpakavarud, seekord tegelikult küll mohäär ja meriinovill.
See vest sai tütrele. Õnneks paneb ta meelsasti ema kootud riided selga, kuigi ma ette tema arvamust ei küsinud.
Mul oli lõngakastis paar kera ja üks poolik Sandnesgarnin Kitten Mohairia. Kahjuks polnud mul aimugi, et selle tootmine on lõpetatud ja kui hakkasin lõnga juurde otsima, oligi häda käes. Lahendasin olukorra tegemalla soonikust triibulise, pikkuse suhtes ei tahtnud järele anda. Teadsin, et tütrelegi istub just selline pikkus.




Olen siis neulonut liivin ylhäältä alaspäin ilman mitään varsinaista ohjetta. Mohairin kaverina on Dropsin Baby Merino, puikot 4,0 ja 3,5 ja kokonaispaino 293 gr.

Vest on kootud ülevalt alla ilma mingi õpetuseta. Mohääri kaaslaseks on Dropsi Baby Merino, vardad 4,0 ja 3,5 ja kogukaal on 293 gr. Tulemus on igatahes pehme ja soe.


lauantai 8. lokakuuta 2016

Sitä sun tätä/Siit ja sealt



Neulon melkein päivittäin, mutta mitään ei ole vielä valmistumassa.
Ompelin työmatkaneulomukselle sukkapuikon pidikkeet. Tein kahta eri kokoa, päät ovat nahkaa. En tiedä, mistä idea on tullut, mutta minusta erittäin toimiva. Suorastaan ihmettelen, miten olen tähän asti pärjännyt ilman puikkopidikkeitä.

Koon veidikene peaaegu iga päev, aga midagi valmimas veel pole.
Paar korda nädalas on bussis aega kududa ja õmblesin selleks otstarbeks sukavarrastele vardahoidjad. Tegin kahes suuruses: lai kummipael ja otsad on nahast. Ei tea, kust see idee on pärit, aga minu arust väga nutikas. Imestan ainult, kuidas ma  senini olen ilma vardahoidjateta hakkama saanud.


Sorruin Adlibriksen lankatarjoukseen ja tein tilauksen. Molemmalle langalle on kyllä suunnitelma ja harmaa on jo puikoilla. Tekisi mieli hankkia sitä lankaa vielä erivärisenä lisää. Olen tehnyt siitä yhden neuletakin eikä ole muutaman vuoden käytössä mennyt miksikään.

Olen bloggausaikani käyttänyt oikeastaan nukkekotiblogissani (http://wilhelmjalily.blogspot.fi/). On jotenkin niin kiehtovaa ja haastavaakin kuvata miniatyyreja kuin oikean elämän pieniä kopioita. Ensin pitää tietenkin tehdä ne minit ja siihen mulla on tällä hetkellä ideoita ja suunnitelmia paljon enemmän kuin neuletöihin. Tunnistan tapani innostua: kun hurahdan, hurahdan täysin!

Tellisin endale lõnga. Allahindlus ja ilma postikuludeta, kuidas sa ikka vastu hakkad. Mõlemale on tegelikult mõte olemas ja hall on juba varrastel. Tahaks seda lõnga veel juurde osta, teistes värvides. Olen kunagi kudunud sellest ühe kampsuni, kandnud palju ja kulumismärke praktiliselt pole.

Minu blogikirjutamisaeg on tegelikult kulunud mu teises, nukumajablogis (http://wilhelmjalily.blogspot.fi/) Mind võlub järjest rohkem miniatuuride kui tegeliku elu pisikeste koopiate pildistamine. Enne tuleb muidugi need minid valmis teha ja selles valdkonnas on mul praegu palju rohkem mõtteid ja plaane kui kudumise osas. Nii kipub mulle käima: annad sõrme ja käsi on läind!



lauantai 1. lokakuuta 2016

Inspiraatiota syksystä/Inspireeriv sügis


En oikeastaan ole syksyn ihminen. Minulle syksy on merkki alkavasta pimeästä ja bussipysäkeillä palelemisesta. Luonto on kuitenkin niin kauniina tällä hetkellä, että tänäänkin lehtiä haravoidessa en voinut muuta kuin jatkuvasti hurmaantua väriloistosta.

Ma ei saa nimetada ennast sügiseinimeseks. Sügis tuletab mulle meelde saabuvat pimedust ja bussipeatustes lõdisemist. Loodus on siiski praegu imekaunis. Riisusin täna lehti ja ei võinud muud kui ainult ahhetada - milline värvidekarussell!




Olisiko tässä vaikka inspiraatiota neuleiden värisuunnitteluun? Tummanpunaninen ja vihreä, keltainen ja vihreä - miltä se näyttäisi neulepuserossa?

Kas pole inspireeriv kampsunite värvivalikule mõeldes? Tumepunane ja roheline, kollane ja roheline - milline oleks  selliste lõngade kokkusobitamise tulemus?



Oranssi pohja täplikkäällä kuviolla?

Kui teeks oranži põhja ja mustritäppe sisse?


Kaulaliina näillä väreillä? Säärystimet?

Sellistes värvides sall? Säärised?


Sellainen tuli. Sulautuu aika hyvin luontoon.

Sellise sain valmis. Sulab hästi loodusega kokku.



On aika isokin. Siinä on neljä sektoria ja aloitus kaikkein leveämmästä reunasta. Joka kerroksella silmukkamäärä vähenee. Ensin neulotaan pitsireuna ja sitten tummempi osa lyhennetyillä silmukoilla. Oli uusi tapa minulle ja tykkäsin siitä.

Tummanpunainen lanka on Dropsin Alpaca ja kirjava on Avia Linea Feel, jonka vyötteessä ei lue langan koostumusta. Sain kyllä lankakauppialta tietoa, mikä lanka on kyseessä, mutta olen sen unohtanut. Olisiko ollut villaa ja viskoosia.

On teine üsna suur. Rätikus on neli sektorit ja kuduma hakatakse kõige laiemast servast. Iga reaga jääb mõni silm vähemaks. Kõigepealt kootakse pits ja seejärel lühendatud silmadega tumedam osa. Minule oli see uus kudumisviis ja mulle meeldis.

Tumepunane lõng on Dropsi Alpaca. Kirju on Wool & Woollenist ostetud Avia Linea Feel, mille vööl pole lõngakoostist kirjas, aga kui õieti mäletan, on tegemist villa ja viskoosiseguga.

Malli/Muster: Martinmas Shawl by Sarah Burghardt

Puikot/Vardad: 3,5

Menekki/Kulus: 123 gr


keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Allison



Korkkasin pari viikkoa sitten Puikkomaisterin lapaskirjan ja heti ensimmäinen malli puhutteli. Tälläiset Allisonit syntyivät - melkein sormettomat. Tein ensin kämmekkäät mallin mukaan, mutta niistä tuli jotenkin löysät ja neuloin sitten muutaman sormirivinkin.
Ohjetta minun on vaikea kommentoida. En nimittäin ymmärtänyt siitä paljon mitään. En oikein ymmärtänyt kaavaakaan. Lyhyt selostus siitä, mitä kuviopatentti on, oli aika selkeä, mutta varsinainen ohje ihan kuin kumosi sen eli joko se oli sekava tai sitten minä vaan en tajunnut asiaa. Eniten tässä auttoi aikaisempi kuviopatenttikokemus.
Odotankin muiden neulojien kokemuksia.

Neulon kämmekkäitä todella harvoin ja kaikki edelliset olen antanut pois. Nämä joudun jättämään itselleni, on niissä sen verran virheitä ja muutama asiankuulumaton reikäkin saattaa löytyä.

Jälkeenpäin, itse asiassa tänään huomasin ravelryssa maininnan, että ohjeessa on virheitä, mutta en saanut korjaussivua auki.

Avasin paar nädalat tagasi uue kindaraamatu ja kohe esimene muster kutsus end proovima. Mudeli nimi on Allison. Originaalis näevad kindad veidi teistsugused välja. Sõrmi polnud nimelt ette nähtud, aga minu omad kippusid ebamugavasti alla vajuma, nii et kudusin natuke sõrmekesi kah. Nüüd istuvad täitsa hästi.
Õpetuse kohta on mul raske midagi öelda. Minu arust oli see segane ja joonis ka kohati arusaamatu. Raamatus oli lühike selgitus selle kohta, mismoodi mustrilist patenti kootakse ja sellest ma sain küll aru, aga kindakohane õpetus keeras kõik pea peale. Viga võis muidugi ka minus olla, ei saanud lihtsalt asjast aru. Ootangi meeleldi teiste kudujate kommentaare.
Kõige rohkem aitas see, et olen seda tüüpi patenti ennegi kudunud. Märkasin täna, et ravelrys on märge selle mustri vigade kohta, aga ei saanud paranduste lehekülge lahti.

Olen tegelikult ainult üksikud sõrmetud kudunud ja needki ära andnud. Ma lihtsalt ei oska neid kanda. Need kindakesed jätan küll endale, neis on mitu viga ja mõni asjasse mittekuuluv auk.



Kuvio on kyllä kiva, vaikka en ole ihan varma, tuliko siitä täsmälleen ohjeen mukainen, vähän sokkona kuin olin. Nurja puoli on vielä selkeämpi.


Muster on kena, aga ma pole selleski kindel, kas just selline nagu ette nähtud. Natuke nö. pimesi sai kootud. Pahem pool näeb isegi selgem välja.



Punaruskea lanka on Dropsin alpacaa ja vihreä jotain mohairia. Toimivat ja lämmittävät mielestäni mainiosti yhdessä.
Kirjan seuraava malli Eva on vielä koukuttavampi, katsotaan, pystynkö sen selättämään.

Punakaspruun lõng on Dropsi alpaca ja roheline mingi mohäärisegu. Peab ütlema, et moodustavad toimiva koosluse ja soojendavad mõnusalt.
Järgmine mudel Eva on raamatus veel huvitavam, vaatame, kas saan tast jagu.

Malli/Mudel: Allison. Tiina Kaarela. Puikkomaisterin lapaskirja

Lanka/Lõngad: alpaca + mohair

Puikot/Vardad: 2,0

Menekki/Kulus: 42 gr