torstai 12. joulukuuta 2013

Lomalle

Piparit on paistettu,


tortut leivottu (syötykin),


lumityöt on tehty,


kotiakin on koristeltu.


Eikö sellaisen urakan jälkeen olla jo loman tarpeessa?
Matkalaukut on pakattu, aurinkolaseja ja -voiteita unohtamatta.


Jotta elämä ei olisi liian helppoa, on huomenna edessä 600 kilometrin automatka myrskysäässä.
Koneesta ei olisi suotavaa myöhästyä.

MUKAVAA JOULUAIKAA JA LOPPUVUOTTA KAIKILLE TEILLE, JOTKA KURKISTATTE BLOGIINI !
OTTAKAA RENNOSTI, NAUTTIKAA LOMAPÄIVISTÄ!
TAPAAMISIIN!

PUHKUSELE
Piparkoogid on küpsetatud
ja jõulutähed.
Lumetööd on tehtud
ja kodu kaunistatud.

Nii suure rahmeldamise järel oleks aeg puhata!
Kohvrid on pakitud, päikeseprille ja -kreeme unustamata.

Et elu poleks ainult lillepidu, on homme veel ees 600 kilomeetrine autosõit, tormihoiatus on antud.
Lennukile ei tahaks hilineda.

ILUSAT JÕULUAEGA JA AASTAVAHETUST KÕIGILE, KES SIIN BLOGIS KÄIVAD!
PUHAKE JA NAUTIGE PUHKEPÄEVI!
KOHTUMISENI!


sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Neulottua lämpöä


Sormikkaat sain valmis yllättävän nopeasti.
Vasta minä ihmettelin, miten pärjään ohuiden 1,5 mm sukkapuikkojen kanssa, mutta KnitPro hiilikuitupuikot olivatkin erinomaiset sellaisessa neuletyössä!



Valitsin helpon kuvion, siinäkin kolmen värin kanssa sählääminen koetteli välillä kärsivällisyyttä.
Nämä sormikkaat menevät lahjaksi. Teen varmasti joku päivä itsellenikin sellaiset, ehkä jopa vaativammalla kuviolla.

Käsineet on tehty Kristi Jõesten ohjeiden mukaan. Hänen blogissaan niitä todellisia mestaritöitä onkin!

Malli: Kristi Jõeste. Kootud soojus      Käsitöö sügis 2009

Lanka: Shetland Wool (100% wool)

Puikot: 1,5         Menekki yht 64 gr



KOOTUD SOOJUS
Sõrmikud valmisid üllatavalt kiiresti. Alles muretsesin, kas mul on kannatust kududa peenikeste 1,5 sukavarrastega. KnitPro süsinikkiust sukavardad olid sellise töö jaoks ideaalsed!
Valisin lihtsa mustri, kolme värviga kududes on igal juhul piisavalt mängimist.
Lõnga ostsin Wool & Woollenist.
Kindad lähevad kingituseks. Teen kindlasti kunagi endalegi samasugused, võib-olla isegi keerulisema mustriga.
Õpetus on Kristi Jõestelt, kelle blogi pilte käin aeg ajalt ahhetades imetlemas.

perjantai 6. joulukuuta 2013

Siksakkia

Hiljattain valmistui pieni kauluri. Lahjaksi.



Neulomistapa oli hyvin kätevä. Kerralla neulotaan vain yhdellä langalla ja kuvio syntyy silmukoita nostamalla. Aina kaksi kerrosta valkoisella, jossa nostetaan  edellisen kerroksen harmaita silmukoita mukaan ja sitten samalla periaatteella kaksi kerrosta harmaalla. Myös reunukset tehdään samantapaisesti, joka toinen silmukka on nostettu.



Syntyy mukavan napakka neulos, joka sopii minun aika löysälle käsialalle hyvin.

Malli: Haberdashery Cowl. Interweave Knits Fall 2013

Lanka: valkoinen Wendy Merino (100% merino)
           harmaa Navia Faroese Natural Yarn (100% wool)

Puikot: 3,0

SAKILINE
Vahepeal on valmis saanud väike kaelasoojendaja. Kingituseks.
Seda oli mõnus kududa, kuna korraga kootakse ainult ühe lõngaga ja muster tekib silmi kudumata kaasa tõstes. Kootakse kaks rida valgega ja tõstetakse vastavalt mustrile eelmise rea halle silmi vardale ja siis kaks halli rida samal põhimõttel.
Ääred samamoodi, iga teine silm tõstetakse kudumata ära.
Tekib veidi tugevam kude, mis sobib minu üsna lõdvale kudumisviisile  hästi. 



lauantai 23. marraskuuta 2013

Tiimalasi


Mitä tästä sanoisi?
Raitojen sekasotku tai hallittu kaaos?

Idea lähti sellaisesta kuvasta:


Minä en osaa pitää villalankatoppeja, niinpä päätin tehdä hihatkin. Sitten tuumin, että napitettava takki olisikin käytännöllisempi. Toisaalta, mitä jos laittaisin vetoketjun, ihan vaihtelun vuoksi?



Olen tehnyt aikaisemmin ehkä 2-3 vetoketjullista neuletakkia ja ymmärrän kyllä, miksi niitä näkee niin vähän. Joustava neulos ja tiukka vetoketju ei ole kovin helppo yhdistelmä, reuna lähtee helposti aaltoilemaan.


Neuloin takin etureunat i-cord periaatteella, näin reuna kääntyy vähän sisäänpäin. Vetoketjun kiinnitin käsin ompelemalla ja ompelin vielä nurjalla puolella vetoketjun reunan kiinni neulokseen. Nurjalla puolella voisi vetoketjun ehkä piilottaa sopivalla nauhalla: kun takkia pitää auki, tuokin puoli voi välillä näkyä, mutta minun silmää se ei häiritse.



Koska tulos on minun makuuni hiukan levoton, selailin vertailun vuoksi muita Noron malleja.

Niin, pitäisikö liukuvärjätyn langan raitojen asettua symmetrisesti takkien etukappaleissa, hihoissa, sukissa


tai annetaanko värien asettua sattumanvaraisesti ihan kuin lankojen itse päättää?



Mitä mieltä olette?

Malli: Hourglass Top, Noro Knitting Magazine spring/summer 2013 + oma sovellus

Lanka: Noro Flower Bed (35% silk 35% mohair 30% wool)

Puikot: 3,0            Menekki 290 gr

LIIVAKELL
Mida ma selle kampsuni kohta ütleksin?
On see nüüd triipude segapuder või kontrolli all olev kaos?

Sain idee Noro-ajakirja ühelt pildilt, kus esitleti liivakella kujulist toppi. Mina ei oska kanda villaseid riideid, mil pole varrukaid, niisiis otsustasin teha varrukadki. Siis tuli mõte, et teeks eest nööbitava, see on praktilisem. Aga miks mitte teha lukuga, vahelduse mõttes?
Olen teinud oma elus vist 2-3 lukuga kampsunit ja saan aru küll, miks neid nii vähe näeb. Kudumi veniv pind ja venimatu tõmblukk pole just kõige lihtsam kooslus.
Kudusin esitükkide servad i-cord põhimõttel, nii need keeravad veidi sissepoole ja serv paistab ühtlasem. Luku õmblesin külge käsitsi tavalise niidiga ja lõpuks ka pahemalt poolt selle servad väikeste pistetega kinni. Luku võiks pahemalt poolt peita näiteks sobiva paelaga, kampsun on vahepeal eest lahti ja pahem pool võib näha olla, aga mind tulemus ei häiri, lasen olla sellisena.

Kuna värvidemängust tuli veidi rahutu, lehitsesin võrdluse mõttes muid Noro mudeleid.
Jah tõepoolest, kas sujuva üleminekuga värvid tuleks kududa nii, et need asetuvad esitükkidel, varrukatel või kasvõi sokkides korrapäraselt või anda lõngadel ise "otsustada" ?
Mida arvate?


sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Sulautuneet


Neulon aika harvoin sellaisia malleja joita olen ennenkin tehnyt. On niin paljon kaikkea kaunista ja mielenkiintoista, mitä haluaisi kokeilla, ettei raaski tuhlata aikaa toistoihin.

Tämän huivin olen tehnyt aikaisemminkin, eri värisenä kylläkin ja erilaisesta langasta. Tarvitsin jotain modernia matkaneuleeksi ja se malli tuli heti mieleen.



Käytin nyt kahden sijasta kolmea väriä. Ensinnäkin en ollut varma, riittääkö lanka ja kun tämä menee lahjaksi, olen tehnyt lahjan saajalle jotain ennenkin samoissa väreissä.

Huivi neulotaan leveästä alareunasta ylöspäin eli se kavenee koko ajan. Sellainen luo mukavasti mielikuvan, että työ etenee yhä nopeammin.


Malli: Merging Ripples Shawl, Knitscene winter 2012

Lanka: Drops Alpaca (100% alpaca)
           Novita Alpaca Luxus (100% alpaca)

Puikot: 3,0            Menekki 147 gr

Laitoin kuistille jouluvalot. Heijastuvat kivasti ikkunoista. Valo vähenee vauhdilla, kello oli vasta kolme, kun otin eilen kuvan.


Viimejouluinen hyasintti on herännyt! Aina olen heittänyt kuihtuneen kukan pois, mutta pienessä sipulissa voikin olla piilevä voima tallella.
Myrskykin on laantumassa, näillä korkeuksilla selvittiin helpolla, hurja on kyllä luonnonvoimien mahti!
Vielä tuuli ulvoo, mutta ei tunnu pelottavalta ja aurinkokin pilkistelee!
Rauhallista sunnuntaita!


ÜHTESULAVAD
Koon üsna harva selliseid mudeleid, mida olen varemgi teinud. Lihtsalt on nii palju ilusat ja huvitavat, mida tahaks proovida, et ei raatsi kulutada aega sellele, mis on juba kogetud.
Selle rätiku olen teinud varemgi, siis küll teiste värvidega ja teistsuguste lõngadega. Oli vaja kiiresti leida reisi peale midagi kudumiseks ja see mudel tuli kohe meelde.
Kahe värvi asemel kasutasin nüüd kolme. Arvasin, et võib-olla tuleb lõngast  muidu puudu ja kuna tegin selle kingituseks, olen kingisaajale kudunud varemgi ühtteist samades värvides.
Rätik alustatakse alumisest laiast servast ja kootakse kahandades ülespoole. Nii tekib mõnusalt illusioon, et töö edeneb väga hoogsalt.

Meil siin Põhjamaal pimeneb aina kiiremini. Kui seadsin eile verandale jõulutuled ja tegin pildi, kell oli alles kolm. 
Hüatsint on ärganud ellu! See on õitsenud eelmise jõulu ajal, jätsin seekord sibula alles, kastsin vahel harva ja nii ta siis näitab peidus olnud jõudu.
Suur torm, mis üle Soome käib, on veidi rahunemas, paistab, et pääsesime kergelt. Tuul ulub, aga mitte ähvardavalt ja isegi päikest on näha!
Kena pühapäeva!

perjantai 15. marraskuuta 2013

Faktoja

Olen saanut blogihaasteen Herkkuja ja neulehuveja blogista.
Sen mukaan jokaisen haastetun pitää kertoa 11 faktaa itsestään ja pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
Menen helpomman kautta ja yhdistän ne kaksi.

Haastajalta tulivat sellaiset kysymykset:

1. Lempivuodenaikasi? Miksi?

Olen ehdottomasti kesäihminen, valo, lämpö, ja aurinko pitävät minut hereillä.



2. Suosikki-lohturuokasi?

Tumma suklaa. Sitä löytyy aina yöpöydän laatikosta ja voi katstroofi, jos se on sattunut loppumaan! Onneksi muu perheeni ei sellaisesta välitä, ei siis tarvitse vaihtaa jatkuvasti piilopaikkaa.


3. Mitä tekisit ensimmäiseksi, jos saisit 7 miljoonaa euroa?

Voi kauhistus, toivottavasti näin ei tule käymään, se pistäisi koko elämän sekaisin! Enkä minä edes lottoa.

4. Mikä on bloggaamisessa parasta?

Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys. Blogini on aika nuori, alkuaikoina olin paljon innokkaampi kirjoittelemaan, kaikki ne jutut ja kuvat ovat vanhassa blogissani. Nykyään postailen yleensä kerran viikossa.
Luen myös säännöllisesti monia blogeja. Seuraan niitä eri reittejä kautta: toisia Blogilistan ja toisia Bloggerin lukemiston kautta, osa on suosikkilistallani.


5. Lempivaatteesi?
6. Lempivärisi?

Lempivaate ei ole kauan lempivaate, vaatteet kun eivät ole ikuisia. Pidän joustavista vaatteista ja neuleita minulla on sattuneesta syystä paljon.
Lempivärinä on aina ollut punaisen sävyt, mutta olen viime vuosina oppinut pitämään vihreästä ja turkoosista. Beigeä en käytä koskaan, se vaan ei sovi minulle.


7. Mikä tekee sinut onnelliseksi arjessa?

Onni ja tyytyväisyys tulevat elämäni tärkeimmistä asioista: perhe eli puoliso ja lapset ja ihmiskeskeinen työ, joka motivoi ja inspiroi.

8. Mikä on ollut parasta vuodessa 2013 tähän mennessä?

Vuosi 2013 on ollut tasainen vuosi, ilman ylä-ja alamäkiä ja hyvä näin. Parasta on ollut pitkä lämmin kesä ja matkustelu.



9. Esine, jota ilman et voisi elää?

En keksi esinettä, johon olisin niin voimakkaasti kiintynyt.

10. Tarpeellisin keittiövälineesi?

Jahah, laitan kyllä mielelläni ruokaa, mutta mikään gurmaani en ole. Kahviautomaattia käytän joka aamu, olisiko se tarpeellisin?


Tai onko se kuitenkin tiskirätti?


11. Millainen olisi unelmalomasi?

Unelmaloma on toivottavasti tulossa pian. Lento lähtee 13.joulukuuta ja kolme viikkoa on aikomus kierrellä maapallon toisella puolen. Siitä sitten joskus myöhemmin.


Haasteen mukaan haastetun tulee keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille. Minä kun olen aina saamaton viemään haasteita eteenpäin, teen nyt 11 kysymystä jokaiselle, joka haluaa niihin vastata, voitte napata ne omaan blogiin.

Ensin käsityöaiheiset:
1. Kuinkä hyvä olit koulukäsitöissä?
2. Teetkö aina mallitilkun?
3. Neulotko enemmän itsellesi tai muille?
4. Montako paria villasukkia omistat?
5. Kun etsit neuleohjeita, kumpaa käytät enemmän: internettiä tai neulekirjoja/lehtiä?
6. Puratko epäonnistuneen neuletyön tai piilotatko sen kaapin pohjalle?

Ja muuta:
7. Mikä on paras stressinpoistolääkkeesi?
8. Lempi TV-ohjelma?
9. Minkäänlaista musiikkia kuuntelet?
10. Kuinka liikunnallinen olet?
11. Mitä teet jos et saa unta?

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Pitkästä aikaa hame


On kiva saada joskus ikuisuusprojektejakin valmiiksi.
Käsityöpäiväkirjani mukaan olen aloittanut hameen neulomisen helmikuussa 2013. Ei siis mennyt vuottakaan!
Langan olen löytänyt joskus kirpputorilta. Se oli isolla kartiolla ja edelleen on sitä valtavasti jäljellään. Luulen, että se on villaa, karheahkoa sellaista. Käytin sitä kaksinkertaisena ja lähikuvassa ehkä näkyy sen tweedmäinen pinta.



Malli on oma keksintö, idea syntyi muistaakseni Designer Knitting-lehteä selaillessa. Painoa tuli 233 gr.



Aion laittaa vielä vuorin ja itse asiassa olen lopputulokseen sen verran tyytyväinen, että ihmettelen, miksi olen neulonut hameita niin vähän. Muistaakseni minulla on ennestään vain kaksi omatekoista neulehametta. Toisesta on jopa kuvakin, löysin sen kesällä äidin ulkovarastosta, koiden herkuttelemana.


Se on 80-luvun loppupuolen tuotoksia. (Silloin oli pitempi malli muodissa, vaikka itse olin puolet nuorempi!)

Lopuksi vielä isänpäivän kunniaksi kuva meidän perheen "isänpäivänkakusta". Meidän perheen isällä kun on meneillään terveellisen ruuan kausi, tähän on nyt tyytyminen.
Nauttikaa te kermakakuista!


LÕPUKS KA ÜKS SEELIK
On alati hea meel, kui mõni pikaajaline projekt valmis saab. Minu käsitööpäevik ütleb, et olen alustanud seeliku kudumisega selle aasta veebruaris, nii et polegi päris aastat kulunud!
Lõnga olen leidnud kunagi second handist, see oli suure pooli peal ja endiselt on seda palju järel. Arvan, et on villane, vähemalt tundub villa kareduselt. Ühel fotol on ehk selle tweeditaoline pind näha.
Mudel on enda oma, idee tuli Designer Knitting-ajakirju lehitsedes.
Kavatsen lisada ka voodri ja tegelikult olen lõpptulemusega nii rahul, et imestan, miks ma olen nii vähe seelikuid kudunud. Kui õieti mäletan, olen teinud varem ainult kaks seelikut. Ühest on isegi pilt, leidsin selle suvel ema kõrvalhoonest, koid on selle kallal kahjuks maiustanud. See peaks olema 80-ndate aastate lõpupoolelt. (Siis olid ülepõlveseelikud moes.)

Lõpuks veel foto meie pere "isadepäevakoogist". Meie pere isal on nimelt tervisliku toitumise periood, leppigu nüüd sellega. Laske teie vahukooretordil hea maitsta!

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Japanilaisia kiemuroita


































Pusero on valmistunut jonkin aikaa sitten, joko valo ei ole riittänyt kuvaamiseen tai on kuvaaja ollut muualla. Harmi, kun kuvat ovat epäselkeitä ja väri näyttää liian kirkkaalta.
Ohje oli vain japaninkielinen, kaaviopiirros kuitenkin niin looginen, että kyllä sen ymmärsi.
Muutin hieman kuvion asettelua ja jätin jotain pientä pois.


Ihmeellistä, miten joillakin on taitoa kehitellä niin hienoja kuvioita! Vaikea sen neulominen ei ollut, mutta näpertelyä ihan riittävästi, varsinkin kun lanka oli aika ohutta.

Holstin lanka oli minun makuuni hiukan karhea neuloa. Kylvyssä se pehmeni eikä kutita yhtään, minä vain haluan nauttia neulomisen tunteesta, langan soljumisesta sormien välissä ja pidän enemmän pehmeämmästä koostumuksesta.
Sen riittoisuus on kyllä kehumisen arvoista. Kun etu- ja takakappaleeseen oli käytetty melkein 130 grammaa, olin aivan varma, että joko teen puolipitkät hihat tai tilaan lankaa lisää. Näin siinä vaan kävi, että loput 70 grammaa riitti kuin riittikin kahteen hihaan.



































Malli: Japaninkielinen kirja Let's knit series 16

Lanka: Holst Garn Supersoft (100% wool)

Puikot: 3,0     Menekki: 193 gr

Kun olin nuori, Virossa ei myyty muuta kuin kotimaista villalankaa. Se oli aika karhea ja kutittava ja haisi lampaalle. Villan rasva tuntui sormissa ja lanka kannatti pestä jo ennen neulomista. Toisaalta pesussa se pehmeni mukavasti ja oli myöskin hyvin lämmin.
Itse asiassa lankaa ei myyty kaupassa, vaan villanvaihtopisteissä, joka oli onneksi meidänkin kylässämme. Sinne siis vietiin lampaanvillaa, se punnittiin  ja painon mukaan sai ostaa edullisesti lankaa. Meillä ei ollut villasta puutetta, molemassa  mummolassa oli lampaita ja äiti suostui ostamaan lankavyyhtejä neulomuksiani varten niin paljon kuin tarvitsin.
Jonkun verran myytiin värjättyäkin lankaa, piti vaan olla nopea ottamaan selvää, milloin uusi lankalähetys saapuu. Halukkaita villanvaihtajia oli paljon, koska käsitöitä tehtiin ahkerasti.

Nykyään nautin eniten merino- ja silkkilangoista, käytän karheaa lampaanvillaa aika harvoin. On minulla tallessa neuleita 80-luvulta, ei tuon aikaisessa langanlaadussa ole valittamista.


JAAPANIPÄRASED KEERUD
Džemper on valminud mõnd aega tagasi, aga pildistamistingimused on kehvad: kord on valgust liiga vähe, kord on piltnik kusagil mujal. Kahjuks pildid on ähmased ja värv liiga terav.
Õpetus oli ainult jaapani keeles, aga mustrijoonis seevõrd arusaadav, et hakkama sain. Tegin mustripaigutuses mõned väikesed muudatused.
On see küll imeline, et keegi oskab välja mõelda selliseid uhkeid mustreid! Kududa polnud seda raske, aeglasevõitu küll, sest lõng oli üsna peenike.
Holsti lõng oli minu sõrmede jaoks karedavõitu, kuigi pesu järel pehmenes kenasti ega sügele üldse. Mulle on lihtsalt kudumise tunne nii tähtis, nauding lõnga libisemisest sõrmede vahel. Armastan pehmemat lõnga.
Lõnga piisavus väärib küll kiitust. Kui esi-ja tagatüki peale oli kulunud kokku 130 grammi, olin kindel, et teen poolpikad varrukad või tellin lõnga juurde, aga läkski nii, et varrukate peale kulus kokku vaid 70 grammi!

Kui olin noor, ei müüdud Eestis muud kui  lambavillast lõnga. See oli ju üsna kare ja sügelema ajav ja haises lamba järgi. Mäletate neid villavahetuspunkte, kust lõnga osta sai. Meie külas oli õnneks selline. Villa oli ka piisavalt, sest mõlemal vanaemal oli lambaid ja ema nõustus mulle lõngavihte ostma niipalju kui vajasin. Vahel oli ka värvilist lõnga saada, pidi aga tõttama kiirelt kohale, kui uus lõngalast saabus, sest tahtjaid oli palju.

Tänapäeval naudin kõige rohkem meriino- ja siidilõngu ja kasutan maavillast üsna harva. Mul on alles mitmeid kudumeid 80-ndatest aastatest, vastupidav on omaaegne lõng olnud kindlasti!

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Lomaviikon raportti

Syysloma on vietetty, kellot siirretty ja uuteen arkeen totuttelu edessä.
Vietimme muutaman päivän äitiemme luona eli teimme matkan lahden toiselle puolelle.

Matkatuliaisina muutama laatikollinen herkkuja.


Niitä jäi paljon vielä puihin ja enemmän maahan, mutta näin se yleensä on, että kun on omenavuosi, sellainen on kaikilla.


Ihmiset olivat laittaneet omenalaatikoita jopa teiden varrelle: ottakoon kuka tarvii!
Äiti oli kantanut kellarinkin  täyteen, talvilajikkeet säilyvät toivottavasti muutaman kuukauden.

Kävin minä ostoksillakin. Vaaleanliila oli aikoinaan lempivärejäni, nyt en ole pitkään tehnyt senvärisiä neuleita.


Matkakäsityöllekin jäi aikaa, siihen palaan joskus myöhemmin.


Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

KOOLIVAHEAJA RAPORT
Vaheaeg on möödas, kellad on talveaega keeratud ja uus argipäev algamas.
Veetsime mõne päeva emade juures ehk siis tegime reisi üle lahe Eestisse. Külakostiks tõime kaasa mitu kastitäit hõrgutisi. Neid olid ikka veel puud täis ja veel rohkem maas, aga nii see tavaliselt on, et kui on õuna-aasta, on see kõigil. Inimesed olid teede äärdegi viinud õunakaste: võtku, kes soovib!
Ema oli kandnud ka keldri täis, talvesordid peaksid mõne kuu säilima.

Tegin ka sisseoste. Kunagi oli helelilla üks mu lemmikvärv, nüüd pole ammu sellest midagi kudunud.

Reisikudum oli ka kaasas, seda näitan kunagi hiljem!

Kena algavat nädalat kõigile!

torstai 17. lokakuuta 2013

Lehtimyssy


Myssyjä ei voi olla koskaan liikaa. Sitä paitsi ne eivät vie eteisen lipastossa paljonkaan tilaa. Aina välillä voi tarkastella tilannetta, mikä säilytetään,, mikä menee purkuun, mikä kirpputorille.
Tarkistuskäynti lipastolle näytti, että jotkut värit vielä puuttuvat. Näin syntyi uusi myssy.





Kuvion löysin mallikuviokirjasta. Sellaiset ideavarastot ovat todellisia aarteita! Minulla on niitä montaa ja muutama kirja jatkuvassa käytössä. Nettikin on täynnä malleja ja ohjeita, minä vaan olen sen verran vanhanaikainen, että selailen mieluummin kirjoja kuin nettisivuja.



Mallikuvio: Lesley Stanfield, Melody Griffits. The Essential Stitch Collection (minulla on kirja saksankielisenä)

Lanka: Rowan Fine Tweed (100% wool)

Puikot: 2,5      Menekki 41 gr

LEHEMÜTS
Mütse pole ju kunagi liiga palju. Pealegi ei võta nad koridori kummutisahtlis palju ruumi. Vahepeal võib uurida olukorda, mida säilitada, mis üles harutada ja mis taaskasutusse anda.
Kontrollkäik sahtli juurde näitas, et mõned värvid veel puuduvad. Nõnda sündis uus müts.

Mustri leidsin koekirjade raamatust. Need on tõelised ideepangad! Mul on mitu sellist raamatut ja mõni päris aktiivselt kasutusel. Internetist leiaks ka ju nii mustreid kui juhiseid, aga olen nii  vanameelne, et armastan lehitseda meelsamini raamatuid kui netilehekülgi.