sunnuntai 20. elokuuta 2017

Ventspils ja Kolka


Latvian reissun seuraava kohde oli Ventspils - noin 40 000 asukan kaupunki Itämeren rannalla. Sisääntulo kaupunkiin oli vaikuttava, tällä tavalla huoliteltua lehmuskujaa en ole nähnyt missään.

Reis jätkus Kuldigast Ventspilsi suunas. Vastuvõtt oli ülev - sellist pärnadealleed pole mujal näinud!






Ventspils on tunnettu mm. lehmistään. Kansainvälisen taideprojektin jäljiltään kaupungin eri paikoissa kohtaa värikkäitä lehmäpatsaita. Tuo ensimmäinen kuva, joka on muuten aika valtava, on napattu Latvia Travelin sivuilta. Rannassa nimittäin oli niin kova hiekkamyrsky, että katselimme lehmää ainoastaan kauempaa.

Ventspils oma 40 000 elanikuga on kogunud tuntust mh. lehmadega. Rahvusvahelise kunstiprojekti tulemusena kohtab linna eri paikades kirevaid lehmaskulptuure.
See esimesel pildil olev on muide tõeliselt kõrge. Foto on Latvia Traveli leheküljelt. Lehm oli rannas küll kaugele näha, aga juhtus olema nii tuuline päev, et liivakeerised ei innustanud seekord loomakest  paitama.




Kaupunki itse on arkkitehtuuriltaan hyvin viehättävä. Vanhakaupunki muistuttaa hieman Tarttoa.Nostat katseen ja aina näet edessäsi mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Linn ise on huvitava arhitektuuriga, meenutades kohati Tartut. Igasugu pilkupüüdvaid detaile hakkab silma igal sammul.



Ja ne ovet...

Ja jälle uksed...


...ikkunat

...ja aknad.


Päivän tavoitteena oli Kolkan niemi.

Päeva haripunktiks oli Kolka neem.




Kolkan niemi on kahden meren, Itämeren ja Riian lahden kohtaamispaikka. Se on paikka, jossa aallot kohtaavat, muodostaen voimakkaita pyörteitä. Voi vain aavistaa, kuinka vaarallinen tuo paikka on ollut aikojen saatossa merenkululle.

Kolka neem või nina on kahe mere, Läänemere ja Riia lahe kohtumispaik. Kahest suunast tulevad lained põrkuvad siin kokku ja vaatepilt on võimas.
Võib vaid aimata, kui palju laevahukke see rand on näinud.




Yöpymispaikkamme oli pari kilometria niemeltä Kolkan kylässä, lähellä merta sekin. Illaksi tuuli tyyntyi.

Ööbisime rannast paari kilomeetri kaugusel Kolka külas. See koht on ka mere ääres ja õhtuks tuul vaibus.



Paluumatkalla poikettiin Riian kaupungissa. Miehelleni on lounas Lido-ravintolassa aina Riian reissujen kohokohta enkä tosiaan minäkään vastustanut.
Tässä näkyy pieni osa leivoksista ja voi niitä hintoja...!

Tagasiteel tegime väikse peatuse Riias. Lõunasöök "Lidos" kuulub mu mehe lemmikatraktsioonide hulka ja ega ma ka vastu ei olnud. 
Oh neid koogikesi ja oh neid hindu...!



tiistai 15. elokuuta 2017

Löytöretkellä Latviassa/Ei saa me läbi Lätita...

En tiedä, miten suomalaiset, mutta luultavasti virolaisista ihan jokainen on joskus käynyt Latviassa. Tunnemme ainakin Riian, mutta myös  Siguldan sen kansallispuistoineen ja Turaidan linnoineen. Moni meistä on vieraillut useissa muissakin kaupungeissa. Yksi tärkeä alue on itselläni ollut valloittamatta ja se on Länsi-Latvian Kurzeme eli Kuurinmaa. Tänä kesänä  käänsimme auton nokan sinnepäin.

Tõenäoliselt on iga eestlane käinud elus korra või mitugi Lätimaal. Riia linn on tuttav ja teadagi Sigulda oma rahvuspargi ja Turaida lossiga. Piiriäärsed inimesed käivad Apes, Aluksnes või Cesises nagu naaberlinnas, Läti Valkast rääkimata.
Kõik need linnad ja mõni muugi on minulegi tuttavad, aga täiesti avastamata on olnud Kuramaa. Sel suvel suundusime sinna ja saime kuhjaga elamusi.





On pikkukaupunkeja, jotka eivät puhuttele millään tavalla ja on sellaisia, joille on lahjoitettu runsain määrin kaikkea kivaa ja kiinnostavaa. Sellainen nähtävyyksien kaupunki on Kuldiga. Mitä mieltä olette: vanha kaupunki kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. 1700-ja 1800-luvun rakennuksineen se on parhaiten säilynyt pikkukaupunki Baltiassa.

Mõnele väikelinnale on jagatud kamaluga igasugu põnevaid vaatamisväärsusi ja üks nendest on kindlasti Kuldiga. Või mis te arvate: 17.-19.saj. säilinud vanalinn on kantud Unesco kultuuripärandi nimistusse.  See on Baltimaade kõige paremini säilinud väikelinn.





Vanha tiilisilta vuodelta 1874 on pisin tiilisilta Euroopassa - 164 m.

Vana võlvidega tellissild on Euroopa pikim tellissild: 164 m, ehitatud 1874.a.



Venta-joen koski on Euroopan levein luonnollinen vesiputous, päästä päähän tulee käveltyä 249 m.

Kuldigas Venta jõel asub Euroopa kõige laiem looduslik juga, tervelt 249 meetrit saab ühest otsast teise kõndida.




Eikä siinä kaikki: Latvian korkein vesiputous on päättänyt  valita asuinpaikakseen tämän kaupungin.

Nagu sellest oleks veel vähe, on siin linnakeses end sisse seadnud ka Läti kõrgeim kosk - 4,15 m.







Kapeampi Aleksupite-joki virtaa rakennusten välissä - Kuldiga on siis Latvian Venetsia!

Majade seinu puudutades voolab Aleksupite jõgi - Kuldiga on Läti Veneetsia!





Tässä ei ole prinsessanlinna, vaan Kuldigan raatihuone.

See pole muinasjutuloss, vaid Kuldiga raekoda.




Pyhän Katariinan kirkko.

Püha Katariina kirik.



Pyhän Annan kirkko. Haikara esittää tuuliviiriä - onhan sieltä hyvät näkymät!

Püha Anna kirik. Toonekurg troonib tornitipus nagu Vana Toomas - kindlasti suurepärased vaated!



Tältä näytti yöpymispaikkamme Kuldigassa: Baznicas ielas apartments. Voin lämpimästi suositella!

Selline oli meie ööbimiskoht Baznicas ielas apartments. Võin soojalt soovitada!




Tykkään kuvata vanhoja ovia. Niistä saisi jo kokonaisen kuvaalbumin.
Matka muuten jatkuu...

Mulle meeldib uksi pildistada. Saaksin nendest kokku paksu pildialbumi.
Reis muide jätkub...