keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Japanilaisia kiemuroita


































Pusero on valmistunut jonkin aikaa sitten, joko valo ei ole riittänyt kuvaamiseen tai on kuvaaja ollut muualla. Harmi, kun kuvat ovat epäselkeitä ja väri näyttää liian kirkkaalta.
Ohje oli vain japaninkielinen, kaaviopiirros kuitenkin niin looginen, että kyllä sen ymmärsi.
Muutin hieman kuvion asettelua ja jätin jotain pientä pois.


Ihmeellistä, miten joillakin on taitoa kehitellä niin hienoja kuvioita! Vaikea sen neulominen ei ollut, mutta näpertelyä ihan riittävästi, varsinkin kun lanka oli aika ohutta.

Holstin lanka oli minun makuuni hiukan karhea neuloa. Kylvyssä se pehmeni eikä kutita yhtään, minä vain haluan nauttia neulomisen tunteesta, langan soljumisesta sormien välissä ja pidän enemmän pehmeämmästä koostumuksesta.
Sen riittoisuus on kyllä kehumisen arvoista. Kun etu- ja takakappaleeseen oli käytetty melkein 130 grammaa, olin aivan varma, että joko teen puolipitkät hihat tai tilaan lankaa lisää. Näin siinä vaan kävi, että loput 70 grammaa riitti kuin riittikin kahteen hihaan.



































Malli: Japaninkielinen kirja Let's knit series 16

Lanka: Holst Garn Supersoft (100% wool)

Puikot: 3,0     Menekki: 193 gr

Kun olin nuori, Virossa ei myyty muuta kuin kotimaista villalankaa. Se oli aika karhea ja kutittava ja haisi lampaalle. Villan rasva tuntui sormissa ja lanka kannatti pestä jo ennen neulomista. Toisaalta pesussa se pehmeni mukavasti ja oli myöskin hyvin lämmin.
Itse asiassa lankaa ei myyty kaupassa, vaan villanvaihtopisteissä, joka oli onneksi meidänkin kylässämme. Sinne siis vietiin lampaanvillaa, se punnittiin  ja painon mukaan sai ostaa edullisesti lankaa. Meillä ei ollut villasta puutetta, molemassa  mummolassa oli lampaita ja äiti suostui ostamaan lankavyyhtejä neulomuksiani varten niin paljon kuin tarvitsin.
Jonkun verran myytiin värjättyäkin lankaa, piti vaan olla nopea ottamaan selvää, milloin uusi lankalähetys saapuu. Halukkaita villanvaihtajia oli paljon, koska käsitöitä tehtiin ahkerasti.

Nykyään nautin eniten merino- ja silkkilangoista, käytän karheaa lampaanvillaa aika harvoin. On minulla tallessa neuleita 80-luvulta, ei tuon aikaisessa langanlaadussa ole valittamista.


JAAPANIPÄRASED KEERUD
Džemper on valminud mõnd aega tagasi, aga pildistamistingimused on kehvad: kord on valgust liiga vähe, kord on piltnik kusagil mujal. Kahjuks pildid on ähmased ja värv liiga terav.
Õpetus oli ainult jaapani keeles, aga mustrijoonis seevõrd arusaadav, et hakkama sain. Tegin mustripaigutuses mõned väikesed muudatused.
On see küll imeline, et keegi oskab välja mõelda selliseid uhkeid mustreid! Kududa polnud seda raske, aeglasevõitu küll, sest lõng oli üsna peenike.
Holsti lõng oli minu sõrmede jaoks karedavõitu, kuigi pesu järel pehmenes kenasti ega sügele üldse. Mulle on lihtsalt kudumise tunne nii tähtis, nauding lõnga libisemisest sõrmede vahel. Armastan pehmemat lõnga.
Lõnga piisavus väärib küll kiitust. Kui esi-ja tagatüki peale oli kulunud kokku 130 grammi, olin kindel, et teen poolpikad varrukad või tellin lõnga juurde, aga läkski nii, et varrukate peale kulus kokku vaid 70 grammi!

Kui olin noor, ei müüdud Eestis muud kui  lambavillast lõnga. See oli ju üsna kare ja sügelema ajav ja haises lamba järgi. Mäletate neid villavahetuspunkte, kust lõnga osta sai. Meie külas oli õnneks selline. Villa oli ka piisavalt, sest mõlemal vanaemal oli lambaid ja ema nõustus mulle lõngavihte ostma niipalju kui vajasin. Vahel oli ka värvilist lõnga saada, pidi aga tõttama kiirelt kohale, kui uus lõngalast saabus, sest tahtjaid oli palju.

Tänapäeval naudin kõige rohkem meriino- ja siidilõngu ja kasutan maavillast üsna harva. Mul on alles mitmeid kudumeid 80-ndatest aastatest, vastupidav on omaaegne lõng olnud kindlasti!

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Lomaviikon raportti

Syysloma on vietetty, kellot siirretty ja uuteen arkeen totuttelu edessä.
Vietimme muutaman päivän äitiemme luona eli teimme matkan lahden toiselle puolelle.

Matkatuliaisina muutama laatikollinen herkkuja.


Niitä jäi paljon vielä puihin ja enemmän maahan, mutta näin se yleensä on, että kun on omenavuosi, sellainen on kaikilla.


Ihmiset olivat laittaneet omenalaatikoita jopa teiden varrelle: ottakoon kuka tarvii!
Äiti oli kantanut kellarinkin  täyteen, talvilajikkeet säilyvät toivottavasti muutaman kuukauden.

Kävin minä ostoksillakin. Vaaleanliila oli aikoinaan lempivärejäni, nyt en ole pitkään tehnyt senvärisiä neuleita.


Matkakäsityöllekin jäi aikaa, siihen palaan joskus myöhemmin.


Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

KOOLIVAHEAJA RAPORT
Vaheaeg on möödas, kellad on talveaega keeratud ja uus argipäev algamas.
Veetsime mõne päeva emade juures ehk siis tegime reisi üle lahe Eestisse. Külakostiks tõime kaasa mitu kastitäit hõrgutisi. Neid olid ikka veel puud täis ja veel rohkem maas, aga nii see tavaliselt on, et kui on õuna-aasta, on see kõigil. Inimesed olid teede äärdegi viinud õunakaste: võtku, kes soovib!
Ema oli kandnud ka keldri täis, talvesordid peaksid mõne kuu säilima.

Tegin ka sisseoste. Kunagi oli helelilla üks mu lemmikvärv, nüüd pole ammu sellest midagi kudunud.

Reisikudum oli ka kaasas, seda näitan kunagi hiljem!

Kena algavat nädalat kõigile!

torstai 17. lokakuuta 2013

Lehtimyssy


Myssyjä ei voi olla koskaan liikaa. Sitä paitsi ne eivät vie eteisen lipastossa paljonkaan tilaa. Aina välillä voi tarkastella tilannetta, mikä säilytetään,, mikä menee purkuun, mikä kirpputorille.
Tarkistuskäynti lipastolle näytti, että jotkut värit vielä puuttuvat. Näin syntyi uusi myssy.





Kuvion löysin mallikuviokirjasta. Sellaiset ideavarastot ovat todellisia aarteita! Minulla on niitä montaa ja muutama kirja jatkuvassa käytössä. Nettikin on täynnä malleja ja ohjeita, minä vaan olen sen verran vanhanaikainen, että selailen mieluummin kirjoja kuin nettisivuja.



Mallikuvio: Lesley Stanfield, Melody Griffits. The Essential Stitch Collection (minulla on kirja saksankielisenä)

Lanka: Rowan Fine Tweed (100% wool)

Puikot: 2,5      Menekki 41 gr

LEHEMÜTS
Mütse pole ju kunagi liiga palju. Pealegi ei võta nad koridori kummutisahtlis palju ruumi. Vahepeal võib uurida olukorda, mida säilitada, mis üles harutada ja mis taaskasutusse anda.
Kontrollkäik sahtli juurde näitas, et mõned värvid veel puuduvad. Nõnda sündis uus müts.

Mustri leidsin koekirjade raamatust. Need on tõelised ideepangad! Mul on mitu sellist raamatut ja mõni päris aktiivselt kasutusel. Internetist leiaks ka ju nii mustreid kui juhiseid, aga olen nii  vanameelne, et armastan lehitseda meelsamini raamatuid kui netilehekülgi.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Perhosia


Kesällä neulomani oranssi kaulaliina sai lopulta kaverin.
Sisäinen vilukissani ei ollut kuitenkaan kovin varma ohuen merinolangan lämmitystehosta, siksi yhdistin siihen samanväristä silkkimohairlankaa. Sitten syntyi epäilys, hukkuuko kaunis kuvio langan pörröisyyteen, mutta onneksi se näkyy siinä oikein hyvin.




Joku kuvio painuu mieleen "joskus teen!"-merkkisenä, minulla se on ollut tämä.
Mallin suunnittelijan Ilukudujan blogi on ehdottomasti tutustumisen arvoinen!

(Mielenkiintoista, että sana vilukissa on viroksi külmavares, mikä tarkoittaa kylmävarista. Kielissämme on niin paljon hassuja ja hauskoja yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia, että täälläkin joskus pähkäilen niiden kanssa. Vilukissan suora käännös olisi külmakass /kissa=kass), ei siis kylmäkassi. No niin, nyt poikettiin aiheesta jo hyvin kauas...)

Malli: Vedenharmaa perhosmyssy. Käsityö kevät 2011

Lanka: Lana Gatto Perlata d'Australia (100% merino) ja BBB Soft Dream (70% kid mohair 30% silk)

Puikot: 3,0    Menekki yht. 51 gr


LIBLIKAD
Suvel kootud sall sai seltsiks samavärvi mütsi. Külmavaresena polnud ma siiski kindel, kas peenike meriinolõng annab mu kõrvadele piisavalt sooja, niisiis ühendasin selle  siidimohäärilõngaga, mida kodus sattus lausa samas toonis olema.
Kartsin küll, et mohääri karvasus sööb selle kauni mustri, aga õnneks mitte. Mõni muster lihtsalt jääb peas keerlema, asetudes "seda peab proovima!"-lahtrisse. Ja mütsi kavandaja "Ilukuduja" blog on teadagi tutvumist väärt.

(On natuke koomiline, et kui otsisin sobivat võrdlust sõnale külmavares, siis soome keeles on see vilukissa ehk otsetõlkena külmakass. Ja sõna kylmäkassi on soome keeles olemas, mis tähendab külmakotti... Jah, nüüd põikasin teemast kõrvale, aga võrdluste, kõnekäänude jms tõlkimine on üks huvitav valdkond).

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Japanista

Se oli varmaankin Mari, Prosessineuloja, joka vinkkasi blogissaan, mistä voi tilata japanilaisia käsityökirjoja. Menin katsomaan Pomadour24 sivuille ja siinä ne haaveilemani neulekirjat olivat! Laitoin saman tien tilauksen menemään ja paketti Japanista oli muutaman päivän kuluttua postilaatikossani!


Olen pitkään ihaillut Hitomi Shidan hurmaavia malleja, en vain tiennyt, mistä niitä löytäisin.



Vaikka en ymmärrä japanista mitään, on ensimmäinen kokeilu puikoilla. Neulekarttojen kieli on kansainvälinen ja kuvapiirrokset selkeät ja ymmärrettävät, tekstiä on itse asiassa aika vähän.


Pikkuisen harmittaa, näkyykö tarkka kuvio niin tummassa langassa yhtään. Lankavarastostani ei jostain syystä löytynytkään vaaleita puserolankoja. On se kumma, kun minulla niitä lankalaatikoita kyllä on. Ei auta muu, kun hankkia täydennystä. Luulen, että ohuempi merinolanka voisi olla sopivinta sellaisiin yksityiskohtaisiin malleihin.
Vaikka ei tekisikään neulepuseroita tai takkeja, kuvioita voi napata ainakin pipoihin ja sukkiin ja kämmekkäisiin ja kaulaliinoihin...
Jahah, menenpä tästä neulomaan.

OTSE JAAPANIST
See oli Mari, Prosessineuloja, kes mainis oma blogis, kust võiks tellida jaapani käsitööajakirju. Mina läksingi Pomadour24 leheküljele vaatama ning seal need igatsetud raamatud olid! Saatsin kohe tellimuse minema ja mõne päeva pärast oli saadetis mu postkastis.
Olen kaua imetlenud Hitomi Shida võrratuid mustreid, aga ei teadnud, kust neid saada.
Jaapani keelest ei taipa ma tuhkagi, aga esimene töö on varrastel. Mustrite keel on rahvusvaheline, nendes raamatutes selge ja arusaadav. Teksti ongi tegelikult üsna vähe.
Veidi teeb muret, kas lõng pole mitte liiga tume nii detailse mustri jaoks, aga heledamat ei sattunud kodus olema. Hoolimata sellest, et lõngakaste on mul, mis salata, üsna mitmeid, peenemaid heledaid džemprilõngu millegipärast pole. Peab siis varusid täiendama. Arvan, et peenem meriinolõng võiks olla sellistele mustritele sobivaim.
Isegi kui suuremaid kudumeid ei teeks, võib neid mustreid kasutada mütsides ja sokkides ja kinnastes ja sallides...
Nojah, lähen tagasi kuduma.