Katsaus menneeseen/Pilguheit minevikku

Sain kivan haasteen Lankakeijulta Silmukkasatuja-blogista kertoa oman blogin synnystä ja kehittymisestä. Se sai minut selailemaan blogihistoriani ensimmäisiä postauksia ja muistelemaan menneitä. Tässä lyhyt katsaus.

Aloitin blogin kirjoittamisen alkuvuonna 2011. Perustaminen jännitti, koska epäilin, onko minulla mitään olennaista lisättävää kirjavaan käsityöblogien maailmaan, kiinnostaako se ketään ja pärjänkö minä tietokoneen kummallisissa syöväreissä, kun pitää esim. muokata ja lisätä kuvia. Noh, poikani tukihenkilönä auttoi minut alkuun ja vähitellen opin käyttämään rohkeammin uusia ohjelmia.

Blogini oli ensin Vuodatuksessa. Kirjoitin silloin vain suomeksi, koska olin siihen aikaan seurannut vain suomenkielisiä blogeja. Ja kieltä tuli näin harjoiteltua! Jossain vaiheessa lisäsin viron eli äidinkieleni ja olen vähitellen löytänyt vironkielisiltä sivuilta upeita blogituttavuuksia.

Sain Lankakeijult blogist "Silmukkasatuja" toreda väljakutse, nimelt kirjutada oma blogi sünnist ja arengust. See pani mind lehitsema oma blogi esimesi kirjutisi ja meenutama minevikku. Siin on lühike ülevaade.

Alustasin blogiga 2011. aasta alguses. Olin algul väga ebakindel, kas mul on midagi öelda laias ja kirjus blogimaailmas, kas keegi üldse huvitub sellest ja kas ma saan hakkama arvuti keerukate süsteemidega, näit. pilditöötlemise programmidega. Noh, asjatundlik poeg aitas mul algust teha ja tasapisi õppisin minagi midagi juurde.

Olin algul teises blogisüsteemis, Vuodatus- nimelises. Kirjutasin tollal ainult soome keeles, kuna olin senini jälginud vaid soomekeelseid blogisid. Eesti keel tuli hiljem juurde ja pean ütlema, et olen selle kaudu leidnud Eestist võrratult toredaid blogituttavaid!

Ensimmäisiä neuleitani oli toppi tyttärelle.

Üks esimesi kudumeid oli topp tütrele.

Toin näytille joitakin vanhempia töitä ja kerroin Kaffen ihastuksestani. (Toinen neule on tosiaan Brandon Mablyn).

Näitasin ka vanemaid töid ja rääkisin kui Kaffe fänn ma olen. (Teine kampsun on Brandon Mably disain).

Enimmäkseen olen harrastanut neulomista, mutta muutakin tulee sivussa tehtyä.

Kõige rohkem armastan ma kududa, üht-teist muud on ka valmis saanud.

Neuleista ehdottomana ykkösenä ovat puserot ja takit. (Huokaus: arvatkaa, montako ihminen tarvitsee!)

Kudumitest on kindlalt esikohal kampsunid. (Siinjuures ohkan: palju ühel inimesel neid vaja on!)

Kun Vuodatus kaatui eli hukkasi kuvat, muutin saman tien Bloggeriin. Vanha blogini oli tullut kuitenkin niin rakkaaksi, että vietin monta iltaa kuvien palauttamisessa, vaikka rehellisesti sanottuna en ole aikoihin entistä blogiani vilkaissutkaan.

Kui Vuodatus hakkas jukerdama ja kustutas kõik pildid, kolisin kiiresti ümber Bloggerisse. Vana blog oli saanud nii armsaks, et veetsin mitu õhtut fotosid taastades. Pean ütlema, et sellest on tõesti palju aega, kui ma viimati nendel lehekülgedel olen käinud.

Pysyin pitkään vain käsityöjutuissa. Halusin kuitenkin arkistoida muitakin tekemisiäni ja näin blogikategorioihin ilmestyivät otsikot Matkailu

Algul kirjutasin ainult käsitöödest. Tahtsin siiski säilitada jälgi ka muudest tegemistest ja nõnda ilmusid blogikategooriasse pealkirjad Reisimine

... ja Nukkekoti.

Tunnen yhä enemmän tarvetta myös tuoda ilmi mielipiteitäni maailman menosta ja yhteiskunnallisista asioista, ottaa kantaa epäoikeudenmukaisuutta ja vihamielisyyttä vastaan. Ne asiat saavat mut kiehumaan.

Vielä en ole kyllästynyt. Lukijakunta ei ole kovin suuri, mutta en "metsästä ääniä". Kiitän lämpimästi teitä kaikkia, jotka pistäydytte täällä, sekä kommenttien kirjoittajia (se on kivaa!), että teitä näkymättömiä kävijöitä!

Pahoittelen, että olen niin huono haastamaan blogeja, en siis haasta tällä kertaa ketään.

Neuleita on pian tulossa ja muutakin!

... ja Nukumaja.

Tunnen üha suuremat vajadust välja öelda oma arvamusi ka maailmas toimuva kohta, ebaõigluse ja vaenulikkuse kohta, kogu maailma inimeste ühtsuse kohta. Need on asjad, mis mind keema ajavad.

Tüdinenud ma veel ei ole. Lugejaid pole küll teab mis palju, aga ega ma ei ajagi "hääli taga". Soojad tänud teile kõigile, kes te siit läbi astute, nii kommenteerijad (see on tore!), kui ka sõnatud külalised!

Olen saamatu väljakutsete jätkamises, nõnda jääb see praegu edasi saatmata.

Aga kudutöid on tulemas ja muudki!