Tuulisena päivänä/Tuulisel päeval

Kaikki aikanaan, on tapana sanoa. Tämä fraasi tuli useita kertoja mieleen, kun otin käyttöön melkein kolmekümmentä vuotta sitten lahjaksi saadut mohairlankakerät. Todellakin, aika on kulunut kuin siivillä. Oikeastaan sain silloin lankaa niin ison satsin, että olen siitä joskus jo yhden puseron neulonut.

Kuten usein uutta työtä aloittaessani minulla oli päässä visio siitä, mitä haluan, muttei mitään ohjetta. Loin silmukat kaulukseen ja lähdin kokeilumetodilla eteenpäin tai tässä tapauksessa alaspäin. Joskus asiat onnistuvat kerrallaan - en joutunut ollenkaan purkamaan, huh!

Igal asjal oma aeg - nii on meil tavaks öelda. See fraas tuli korduvalt meelde, kui otsisin lõngakastist välja ligi kolmkümmend aastat tagasi kingituseks saadud läikivad mohäärikerad. Tõepoolest, aega on kulunud nii palju. Üks põhjus, miks see lõng on kasutamata jäänud, oli selles, et lõnga oli tookord nii palju, et olen sellest ühe dzempri juba teinud. 

Teatud ettekujutus, mida tahan teha, oli peas olemas, aga juhendit muidugi mitte. Hakkasin ülevalt alla pusima ja vahel asjad õnnestuvad ühe korraga - mitte midagi ei pidanud harutama!

Lanka on oikeastaan aika kiiltävää akryyliä eikä siitäkään syystä houkutellut neulomaan. Sen tuntuma on kuitenkin pehmeä ja miellyttävä, varsinkin kun otin seurakseen ohutta merinolankaa.
Kuten minulle jo liiankin usein käy, niin tälläkin kerta lanka loppui kesken. Kävi mielessäni, että jatkan ihan erilaisella värillä, mutta sitten tarttui käsiin vyyhti tummanruskeaa jakkilankaa, joka myöskin odotti vuoroaan. Tiibettiläinen jakkilanka (ostettu Virosta Vikkel-lankakaupasta) oli mulle uusi tuttavuus ja erittäin miellyttävä sellainen.
Kohta kävi niin, että tuo ohut merinokin loppui eikä samaa väriä kotoa löytynyt. Satuin niinä aikoina käymään Tartossa ja sain apua Liann Lõngad-liikkestä melkein samanvärisen merinon muodossa.
Näin siis tilanteista ja olosuhteista johtuen puserossa on käytetty neljää erilaista lankaa, mutta en valita - istuvuus on ookoo, pituus sellainen kuin halusin (pitempi takaa), pehmeä ja lämmin - kaikki on siis hyvin.

Valitettavasti kamera alkoi kuvaushetkellä ikävästi temppuilemaan ja muuttamaan värejä, mutta ehkä näkyy, että tuuli oli kova, meri levoton ja ranta kaunis.
Kuvat on otettu Latviassa Ventspilsin rannassa. Tuo reissu kaipaa oman postauksen.

Lõngasisaldus on tegelikult akrüül ega ole seepärast ka kutsunud end kuduma, aga temas on õnneks olemas meeldiv mohääri pehmus. Segasin talle juurde  peenikest meriinot, nii et kudusin kahe lõngaga.
Nagu minu puhul kipub viimasel ajal liigagi tihti juhtuma, sai ka seekord lõng liiga vara otsa. Esialgne mõte oli jätkata päris erineva värviga, aga jälle oma varusid sobrades jäi nüüd näppu viht jakilõnga, mis ootas ka oma järge. Tiibeti jakilõng on kunagi Tartust Vikkelist ostetud ja uus tutvus minu jaoks - mõnusalt pehme kududa. Vahepeal lõppes ka see peenike meriino otsa, aga kuna olin taas Tartus käimas, siis seekord sain peaaegu sama tooni näol abi Liann Lõngadest.
Kokkuvõttes segane värk, kampsuni sees on neli erinevat lõnga, aga mina olen täitsa rahul. Kampsun on soe ja sobiva suurusega ja nii pikk nagu tahtsin (tagant pikem) ja mis sa hing muud igatsed.

Fotokas hakkas jupsima ja isekalt värve muutma, aga vast on näha, et tuul oli tugev, meri mühas ja rand oli kaunis.
 Pildid on tehtud Lätimaal Ventspilsi rannas. Ütlen kohe, et see reis vajab pikemat kirjeldust.

Malli/Mudel: oma (idee Designer Knitting winter 2014/15)

Lanka/Lõng: MarksFocus Diva (85% acryl 15% polyamid) ja Drops Lace
                     Lotus Yarn Tibetian Yak (100% Tibetian Yak) ja Katia Inox Lace

Puikot/Vardad: 4,5

Menekki/Kulus: 291 gr